Kopra ja Limnell: Puolustusteollisuutta on vahvistettava nopeasti sekä pitkäjänteisesti

Euroopan turvallisuusnäkymät muuttuivat merkittävästi helmikuussa 2022. Siitä lähtien Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat tukeneet Ukrainaa sekä panostaneet aiempaa voimakkaammin puolustukseensa. Panostuksista huolimatta länsimainen puolustustarviketeollisuus ja etenkin -tuotanto eivät ole riittävällä tasolla.

Taustalla ovat vuosikymmenten ajan vallinneet Euroopan puolustusteollisuuden ali-investoinnit, tuotantokapasiteetin puutteellisuus sekä heikko poliittinen tahto panostaa puolustusteollisuuteen.

Huoltovarmuus ja kotimainen puolustusteollisuus ovat kriittisiä kulmakiviä Suomen turvallisuudelle. Näiden varaan rakentuu myös uskottava puolustuskykymme. Sota Ukrainassa on osoittanut, että kriisin kohdatessa ulkomaisia hankintoja ei tehdä nopeasti, vaan puolustusteollisuuden tulee olla vahvalla pohjalla rauhallisempina aikoina tehtyjen toimenpiteiden seurauksena.

Panostuksia tarvitaan myös puolustustarvikeviennin puolella, jotta suomalaista osaamista ja teknologiaa voidaan hyödyntää kumppanimaidemme turvallisuudeksi samalla kuin edistämme omaa vientiämme ja tuotantoamme. Vahvistamalla puolustusteollisuuttamme tuemme niin omaa turvallisuuttamme kuin mahdollistamme avun sitä tarvitseville.

Puolustustarviketuotantoa pitää lisätä nopealla tahdilla niin Suomessa kuin koko Euroopassa. EU on tarttunut toimeen hyväksymällä uuden ampumatarviketeollisuuden tukemista koskevan ASAP-asetuksen sekä puolustusmateriaalihanke EDIRPA:n. Jälkimmäinen pyrkii luomaan taloudellisia kannustimia yhteishankintoihin. Molemmat hankkeet ovat keskeisiä, mutta ne jäävät kooltaan riittämättömiksi.

Vaikka EU tekee työtä puolustusteollisuuden ylös ajamiseksi, ovat tähän mennessä tehdyt toimet liian vaatimattomia. Suunta on kuitenkin oikea, sillä tuotantoa voidaan kasvattaa niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Nyt tarvitaan enemmän vauhtia ja volyymia. Puolustusmateriaalin tuotantokyky ja varastointitaso lännessä on nostettava tasolle, joka on uskottava ajatellen kykyä käydä pitkäkestoista kulutussotaa.

On hyvä huomioida, että kilpailukykyinen puolustusteollisuus lisää Suomen uskottavuutta osana Euroopan ja Naton puolustusjärjestelmää. Tämä takia on Suomessa panostettava alan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä osaavan työvoiman riittävyyteen.

Nato-jäsenyyden myötä on puolustusteollisuudellemme myös avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua materiaalihankintojen kilpailutukseen. Puolustusteollisuuden markkina kasvaa vallitsevan turvallisuusympäristön epävarmuuden myötä, ja esimerkiksi Euroopassa on parhaillaan pulaa puolustustarvikkeista. Puolustusteollisuuden kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa.

Puolustuspanostukset ja -yhteistyö eivät koske vain Eurooppaa. Vaikka Yhdysvallat on meihin nähden melkoisella etumatkalla, on Pentagonissa koettu huolenaiheeksi taipumus tuotannon laskuun pian kriisien päätyttyä. Pitkäaikainen tuotannon kasvu on tarpeen, jotta pystymme vastaamaan niin Ukrainan tarpeisiin kuin omiimme.

Lännen yhtenäisyys on vankka, ja Suomi on vahvistanut kumppanuuttaan eritoten Yhdysvaltojen kanssa Nato-jäsenyyden ja tulevan DCA-sopimuksen myötä. Vuoden päästä Yhdysvalloilla on kuitenkin edessään presidentinvaalit. New York Timesin marraskuun gallupin mukaan Donald Trump on vahvoilla viidessä vaa’ankieliosavaltiossa. Mikäli Trump voittaisi, Euroopan puolustusnäkymät saattaisivat muuttua.

Kävi vaaleissa miten tahansa, Euroopan tulee olla kykenevä puolustamaan itseään ja tuottamaan riittävästi puolustustarvikkeita. Kaikesta huolimatta Yhdysvallat pysyy Suomen ja Euroopan keskeisenä kumppanina. Meillä kaikilla on intressit siihen, että pystymme kannattelemaan itseämme ja puolustusteollisuuttamme aikana, jolloin kriisit kohottavat päätään ympäri maailman.

Puolustusteollisuuden vahvistamisessa ei ole kyse vain aseavusta Ukrainaan. Kyse on siitä, että lännellä tulee olla pitkäkestoinen kyvykkyys puolustaa turvallisuuttaan ja antaa tukea liittolaisilleen. Tätä varten Euroopan täytyy vahvistaa puolustusteollisuutta nopeasti – myös pitkällä tähtäimellä.

Jarno Limnell

kansanedustaja (kok.)

Puolustusvaliokunnan jäsen

Jukka Kopra

kansanedustaja (kok.)

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja