Tekoäly ratkomaan työsuhdekiistoja

Työsuhteiden käsittelyn saama painoarvo Suomen poliittisessa keskustelussa on viime aikoina ollut kohtuuton. Ongelman taustalla on koko ajan monimutkaistuva juridinen viidakko, jota jokaisessa uudessa päivityksessä aina vain monimutkaistetaan.

Kenen etu tämä viidakko oikein on? Se ei ole enää pitkään aikaan ollut työntekijöiden edun mukainen, ja varmasti eniten ovat kärsineet työttömät.

Käsitykseni mukaan ainoa tästä sotkuisesta viidakosta hyötyvä taho on ylipalkattujen työsuhdejuristien yhä laajeneva armeija muurin molemmilla puolilla.

Synkkä tosiasia on, että Suomessa jää vuosittain kymmeniätuhansia työpaikkoja syntymättä tämän laajenevan ja vaarallisenkin viidakon pelon vuoksi.

Esitänkin nyt idean: Mitäpä jos työsuhteisiin liittyvät irtisanomisen ja -sanoutumisen asiat koodattaisiin tekoälylaiksi?

Työsuhdesäännöt olisi selkeiksi kirjattuina kohtuullisen helppo koodata, vaikeusasteeltaan lypsyrobotin luokkaa, ehkä jopa helpompi. Molemmat osapuolet ymmärtäisivät oikeutensa ja velvollisuutensa ja jos ei ymmärtäisi, olisi asia helppo yhdessä testata netissä.

Erotapauksessakin asia olisi siististi paketissa tekoälyn päätöksellä, ja molemmat osapuolet pääsisivät jatkamaan elämäänsä ilman yleensä turhaa hiekkalaatikkodramatiikkaa, jolla oikeusjärjestelmää kuormitetaan.

Aivan kaikkia tapauksia ei voisi jättää tekoälyn ratkaistavaksi, mutta näin oikeuslaitokselle jäisi enemmän aikaa ja resursseja ratkoa esimerkiksi häirintätapauksia ja muita monimutkaisempia rikoskysymyksiä.

Tekoälyn tuntikustannus on muutaman euron luokkaa, kun taas työntekijän (jonka turvasta tässä on kysymys) kustannus on 30–50 euroa tuntia kohden. Vastaavasti työsuhdejuristin tuntilaskutus on 300–500 euroa tunnilta.

Kysymyksessä olisi siis massiivinen säästö kansakunnalle. Kovalla työllä tienatut rahat jäisivät vaikka päivähoitoon ja uusien ihmisten palkkaamiseen riitelyn sijasta.

Ehdotankin, että ottaisimme vaaliteemaksi kansakuntaa yhdistävän ja turhia riitoja poistavan työsuhdejuridiikan selkeyttämisen digitalisoinnin keinoin. Näin saisimme vapautettua suuren määrän koulutettuja juristiaivoja järkevämpään ja tuottavampaan työhön, esimerkiksi vientiteollisuuden palvelukseen.