Lukijalta: Katsommeko sivusta, kun biokaasuinvestoinnit valuvat ulkomaille?
Siinä missä Suomessa kolme prosenttia lannasta päätyy biokaasulaitoksiin, Tanskassa luku on nousemassa kohti 70 prosenttia, kirjoittavat Juha Hiitelä, Manu Hollmén ja Sonja Kankaanpää Pro Agriasta. ”Biokaasulaitoksen rakentaminen on tehty Suomessa tarpeettoman vaikeaksi.”
Maatilamittakaavan biokaasulaitos. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenSuomessa on valtava, lähes käyttämätön biokaasupotentiaali. Samaan aikaan biometaania tuodaan ulkomailta enemmän kuin tuotamme itse.
Tänä vuonna Suomeen ei rakennettu ainuttakaan uutta maatilakokoluokan laitosta. Siinä missä Suomessa kolme prosenttia lannasta päätyy biokaasulaitoksiin, Tanskassa luku on nousemassa kohti 70 prosenttia.
Biokaasulaitos on parhaimmillaan yksi maatalouden tehokkaimmista ympäristöteoista ja biokaasun edistäminen on merkittävässä roolissa kohti huoltovarmempaa ja energiaomavaraisempaa Suomea.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n laskelmien mukaan 100 miljoonan investointi biokaasun edistämiseen tuo noin 300 uutta työpaikkaa maaseudulle. Silti sen rakentaminen Suomessa on tehty tarpeettoman vaikeaksi.
Lupabyrokratia, tarkastusten päällekkäisyydet ja valvonnan kustannukset ovat karanneet käsistä. Luvitus vaatii monta käyntiä, jokainen niistä maksaa ja osa niistä tehdään päällekkäin. Näin investoinnit jäävät vain suunnitelmiksi. Biokaasulaitosta rakentava maatila joutuu asioimaan jopa yhdeksän eri viranomaistahon kanssa.
Onneksi tämä hulluus on vielä muutettavissa.
Lupabyrokratia, tarkastusten päällekkäisyydet ja valvonnan kustannukset ovat karanneet käsistä.
Kokosimme keskustan pyynnöstä talousvaliokunnalle selkeät parannusehdotukset, jotta Suomestakin tuli biokaasutuotannon suurvalta emmekä jäisi tuontikaasun varaan.
Niistä tärkeimpiä ovat lupaprosessien keskittäminen yhdelle valtakunnalliselle biokaasuyksikölle, joka yhtenäistää ja nopeuttaa päätöksentekoa, maatilojen biokaasulaitosten hyväksyminen osaksi tilan olemassa olevaa ympäristölupaa ilman erillistä prosessia sekä pienten biokaasulaitosten vapauttaminen raskaasta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, joka kuuluu suuriin hankkeisiin.
Lisäksi alkuperätakuumaksuja on laskettava tuntuvasti, jotta myös pienet tuottajat voivat myydä kaasunsa virallisesti uusiutuvana.
On myös tarkasteltava toimivia kansainvälisiä malleja. Esimeriksi Italian mallissa biokaasulle taataan ostaja ja vähimmäishinta 10 vuodeksi, mikä antaa investoinneille varmuuden ja on lisännyt tuotantoa nopeasti ilman monimutkaista tukiviidakkoa.
Lisäksi biometaanin kuljetustuen käyttöönottoa tulee harkita.
Jokainen oikein toteutettu biokaasulaitos on aina ympäristö- ja huoltovarmuusteko. Siksi meidän tulisi edistää niiden rakentamista – ei hankaloittaa sitä.
Juha Hiitelä
energia-asiantuntija
Pro Agria Etelä-Suomi
Manu Hollmén
bioenergia-asiantuntija
Pro Agria Länsi-Suomi
Sonja Kankaanpää
viestintä
Pro Agria Etelä-Suomi
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
