Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti radonin vaaroista (MT 16.1.). Kerron oman kokemuksemme tuon tappavan kaasun torjunnasta.
Muutimme nykyiseen asuntoomme muutama vuosi sitten. Talo on rakennettu rinteeseen. Alakerrassa ovat pesutilat, takkahuone ja työtiloja. Varsinainen asuminen tapahtuu yläkerrassa.
Rakennusvaiheessa tontilla räjäytettiin kalliota. Asuinalueella on todettu kohonneita radonpitoisuuksia.
Kun ostimme talon, kiinteistönvälittäjä esitteli myös vastikään tehdyn radonkaivon, jossa oli imuri. Testasimme imuria, ja se käynnistyi moitteetta.
Kun olimme asuneet uudessa kodissamme pari vuotta, tilasimme Säteilyturvakeskuksesta testipurkit kumpaankin kerrokseen ja tulos oli järisyttävä: lukemat olivat yli 2 000 bequereliä kuutiometrissä, vaikka imuri oli koko ajan ollut päällä. Turvallisen asumisen viitearvo 1983 rakennetussa talossa on 400.
Kaivatimme uuden kaivon, joka sijoitettiin eri puolelle taloa. Urakoitsija antoi etukäteen takuun, että radonin määrä tulee laskemaan alle viitearvon.
Näin kävi: STUK:n testipurkit antoivat kummassakin kerroksessa saneerauksen jälkeen lukemia tasolle 200–300. Tästä oppin sen, että vaikka taloon olisi tehty radonsaneeraus, se voi olla tehoton ja tehtävälle saneeraukselle pitää vaatia takuu.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.