• Tuulivoima – turhuuksien turhuus

    Mielipide
    8.8.201602:00
    Kolumni
    Eelis Pulkkinen

    Ja sama latinaksi, vanitas vanitatum. Näin voidaan todeta tuulivoimasta.

    Maisemaa ihaillut pellolainen on hieman tuskastunut metsässä olevaan tuulimylly­maisemaan (LK 1.8.2016). Hänen mielestään myllyt joutaisivat pois. Sijoittajien on saatava tuulivoiman tuilla omansa pois, ja se kysyy veron­maksajien euroja.

    Suomen päättäjät ovat olleet polvillaan EU:n sanellessa ohjeita energian tuottoon. Saksalaiset hylkäsivät tasaisesti energiaa tuottavat ydinvoimalat. Nyt he luottavat tuulivoimaan.

    Saksan mukana koko EU lähti suosittamaan tuuli­myllyjen rakentamista. Täällä Suomessa asiaa on käsitelty kevyesti, ikään kuin sillä ei olisi kansallista merkitystä. Tuulivoimaa tuettiin vuonna 2015 sadallaneljälläkymmenellä miljoonalla eurolla.

    Tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon kasvaessa syntyy riski, että energian tuottoon tulee katkoksia. Lisäksi aurinko- ja tuulivoima vääristävät energian hintoja.

    Riski johtuu siitä, että tuuli­voima vaihtelee päivittäin 50:stä 350 megawattiin. Siitä voi päätellä, mikä merkitys tuosta vaihtelusta tulee vuosittain.

    Mistä saadaan minimejä korvaava sähkö? Pitääkö panna oravat juoksuhäkkiä pyörittämään vai onko ymmärrystä rakentaa puhdasta ja tuetonta energiaa vesi­voimasta?

    Suomessa tavoitteena on ainakin 2 000 megawatin tuotanto. Tuulimylly antaa täyden tehonsa tuulen nopeudella 12–25 metriä sekunnissa. Tätä kovemmalla tuulella mylly pysäytetään.

    Teho laskee puhalluksen vähetessä, ja tuulen nopeudella 6 metriä sekunnissa teho on vain 18 prosenttia täydestä tehosta. Tätä vähemmällä tuulella myllyt eivät tuota.

    Tällaista vähätuulista aikaa on korkeapaineen asettuessa päälle. Silloin arktinen ilma­massa pysyttelee Pohjois-­Euroopassa lähes kuukauden. Tuulet ovat vähissä.

    Kun tällainen ilmamassa asettuu Pohjois-Euroopan ylle tammi–helmikuussa, voi olla 30–40 astetta pakkasta. Silloin ei tuulisähköllä lämmitetä, vaan sähköä täytyy tehdä varmemmalla konstilla. Sopii toivoa, että linjat kestävät tuuli­sähköä korvaavat energian­siirrot.

    Tässä esimerkki, jossa kuvataan haavetta sähkön tuotannosta. Tehdään 1 000 kappaletta 2 megawatin tuulivoimalaitosta, joista toivotaan 2 000 megawatin tehoa. Todellisuudessa teho jää 100–200 megawattiin.

    Tätä surkeaa haavetta Suomen valtio tukee tulevaisuudessa miljardeilla.

    Artikkelin aiheet
    tuulivoima
    energia
    Suomi
    EU
    energiapolitiikka
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa