Video: Joiku vie Hildá Länsmanin kotiin

Vahva, tumma ääni kiirii pitkin Mustikkamaata. Ei tarvitse sulkea silmiään kuvitellakseen olevansa jossakin ihan muualla kuin lähellä Helsingin keskustaa, Korkeasaaren viereisellä saarella.

Ei ihme, että Utsjoelta kotoisin oleva Hildá Länsman löysi tämän lempipaikakseen tultuaan reilut pari vuotta sitten opiskelemaan Sibelius Akatemiaan Helsinkiin.

Täällä hän joikaa kaipuun ja koti-ikävän iskiessä. "Joiku on minulle koti, ystävä", sanoo Hildá Länsman.

"Joikaamisella on monta merkitystä sen lisäksi, että se on musiikkina hieno kulttuurin piirre", hän toteaa.

Joiku voi olla myös hyvin henkilökohtainen juttu. "Joikuja tehdään ihmisille, eläimille, paikoille, jotka ovat tärkeitä. Joiku voidaan osoittaa jollekin, se voi olla tapa ottaa osaksi yhteisöä."

"Oma joiku on ikään kuin oma nimi", Länsman kuvaa. "Melodioista voi kuulla, mistä alueelta ja suvusta joku on."

"Kun ihmiset tietää toisen joiun, saattaa tavatessa joikata pätkän tämän joikua. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta."

Hildá Länsmanille joiku on vahvaa perintöä. Hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi on aikoinaan esiintynyt Angelin tytöissä ja tehnyt sitten soolouraa.

Äidillä ja tyttärellä on yhteinen yhtye, Solju, joka perustettiin muutaman vuosi sitten Uuden Musiikin kilpailuun. Vuosi sitten ilmestynyt Soljun esikoislevy Ođđa Áigodat -levy on ehdolla huhtikuun lopulla jaettavan Teosto-palkinnon saajaksi.

Teoston perusteluissa todetaan, että "Soljun levy on häikäisevän kaunista ja suurieleistä pop-musiikkia, yhtä aikaa lokaalia ja globaalia. Sen juuret ovat saamelaisessa traditiossa, mutta se aukoo uusia uria maailmalle. Levyn nimi on kuvaava: Uusia aikoja!"

Levy on ehdolla myös ehdolla parhaaksi kansainväliseksi alkuperäiskansojen albumiksi. Palkinto jaetaan toukokuussa Kanadassa.

Äidillä ja tyttärellä on myös omat musiikkikuvionsa eri yhtyeissä ja tulevalla viikolla näillä on yhteinen levynjulkistuskeikka Helsingissä. Ulla Pirttijärven Áššu julkistaa esikoisensa, jonka nimikin on Áššu. Hildá puolestaan juhlii Vildán esikoislevyä Vildaluodda – Wildprint.

Vildá syntyi, kun Hildá ja hänen kurssikaverinsa, harmonikansoittaja Viivi Maria Saarenkylä löysivät Sibelius Akatemiassa toisensa. Duon musiikki on uniikki yhdistelmä vahvoja joikuja ja harmonikkaa, svengaavia rytmejä ja improvisaatiota. Vaikutteita ammennetaan saamelaisten vahvasta yhteydestä luontoon, nykypäivän popmusiikista kuin myös suomalaisesta kansanmusiikistakin.

Lue lisää Hildá Länsmanista huhtikuun Kantrista, joka ilmestyy 10.4.

Vildá: Vildaluodda – Wildprint sekä Áššu: Áššu levynjulkistuskeikka 4.4. G Livelab, Helsinki