Lukijalta: Hallitus on autoilijan asialla

Valtion vuoden 2024 talousarvio on käsittelyssä eduskunnassa. Talousarvio on tehty Vahvan ja välittävän -hallitusohjelman pohjalle. Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa; pelkkien velkojen korot ovat 3,2 miljardia euroa. Talous vaatii rakenteellisia korjaustoimia, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pystyy pitämään palvelumme.

Autoilu on meille Kaakkois-Suomessa tärkeää pitkien välimatkojen maaseudulla ja myös elinkeinojemme suhteen välttämätöntä. Hallitus laskee poikkeuksellisella tavalla polttoaineveroa. Se on historiallista, sillä yleensä polttoaineeseen kohdistuvat verot ovat menneet vain ylöspäin. Ensi vuonna bensan ja dieselin veroale on 160 miljoonaa euroa ja alennukset jatkuvat vuosittain. Tätä summaa on hyvä verrata esimerkiksi työn verotuksen alenemiseen työtulovähennyksen kautta. Se on 100 miljoonaa euroa. Niin sanotun solidaarisuusveron alarajan noston kustannukset ovat reilu 60 miljoonaa.

Polttoaineveron laskun lisäksi hallituskaudella lasketaan myös autoveroa ja nimenomaan vanhemmalta bensa- ja dieselkannalta. Kaikkein oleellisin hallituksen päätös on merkittävästi pumppuhintaa nostava jakeluvelvoite eli siis biokomponentin vähimmäismäärä polttoaineessa. Sitä lasketaan selvästi edellisen hallituksen jäljiltä. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse ja 2025 maltillisesti. Se ei edes hallituskauden lopussa 2027 ole siinä, missä se edellisen demari-keskustahallituksen mukaan olisi ollut jo ensi vuonna. Tämä olisi tarkoittanut jopa 40 sentin bensan litrahinnan korotusta.

Valitettavasti Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista tämän suurempia veronalennuksia minnekään. Maailman markkinahintojen nousu johtuu öljymaiden, kuten Venäjän ja OPEC-valtioiden tuotantoon ja vientiin tekemistä leikkauksista. Öljyn hinta on niin korkealla, että se aiheuttaa globaalilla tasolla inflaatiopaineita. Näille meistä kukaan ei ole mahtanut mitään.

Hallitus tekee suuret 250 miljoonan euron panostukset teiden kuntoon ympäri Suomen. On jopa mahdollista, että onnistumme kääntämään korjausvelan laskuun. Sekin olisi historiallista.

Jaana Strandman

kansanedustaja (ps.)

Kaakkois-Suomi