"On kuin mun suulla puhuisi!" – Eeva Heilalan runot iskivät täysillä emännän sieluun

Eeva Heilalan runot ovat seuranneet Sari Jaakolaa läpi elämän. Jaakola löysi nuorena äidin kirjahyllystä Hyvä on maa -runokokoelman ja se iski heti.

”Ei ne emäntien tunnot muutu, vaikka ensimmäiset runot ovat vuosikymmenten takaa. Heilala on saanut ne niin eleettömästi sanoiksi. On kuin mun suulla puhuisi – ja kaikkien emäntien suulla, jotka ikinä ovat maata viljelleet ja maalla asuneet”, Sari kiittää.

Heilalan runot soivat Sarin mielessä monesti töitä tehdessä. ”Tulee joku värssy mieleen: tää on just se hetki.”

”Heilala osaa sanoittaa maatilallisen arjen iloja ja suruja: ympäristön pilaamisen syntipukkina, tukien varassa eläjänä, yhteiskunnan loisena, mutta myös onnea hyväjalkaisista hiehoista, aurinkoa aamunavetalla, kyläläisten kohtaamisia.”

Sari ei ole mielestään runouden harrastaja, mutta hän pitää runoista ja lukee muutenkin paljon. ”Romaanilla ei pysty sanomaan samoja asioita, jotka hyvä runoilija sanoo muutamalla rivillä.”

Muita Sarin suosikkeja ovat Risto Rasa ja Anni Sinnemäki. ”Rasa on iskenyt ihan kympillä. Runoihin on helppo samastua, kuunnella teerien pulputusta, katsoa pajunkissoja.”

Lue myös:

Nuori uuhi kuuli karitsan määkinän ja kirmasi hormonihöyryissään varastamaan toisen uuhen karitsaa

Runoilija Heli Laaksonen pohtii runoilijauransa jatkoa – "kaiken ilmatteks haluavie määrä ruppe kasvama liian suureks"