Hallituksen uusimmassa lisätalousarvioesityksessä esitetään merkittäviä lisäyksiä nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Tarve kotimaisen biomassan edistämiseksi syntyi energiaturvealan ennakoitua nopeammasta sukelluksesta.
Syksyn energiaveroväännön jälkeen hallituksen päätöksenä oli onneton veronkorotus, joka ei sinänsä muuttanut turpeen suhteellista asemaa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna mutta toi mukanaan paljon muita ongelmia.
Markkinoiden reaktio energiaturpeen veronkorotukseen oli paljon korotusta rajumpi. Korotus ja erityisesti moninkertaistunut päästökaupan hinta heikensivät kilpailukykyä puuhakkeeseen, mikä on aiheuttanut sekä ainespuun valumista polttoon että tuontimäärien lisääntymistä.
Energiasiirtymä on tehtävä hallitusti ja pitkän ajan kuluessa. Nyt energiaturpeen parissa työskentelevien ihmisten elinkeino ajautui hallitsemattomaan tilaan. Turpeen osalta on huolehdittava siitä, että riittävä energiaturpeen kysyntä varmistetaan ja uusia nevoja avataan jatkossakin tuotantoon. Näin huolehditaan myös kuivike- ja kasvuturvetuotannosta.
Nyt esitetyssä lisätalousarviossa kemeramäärärahaa lisätään 3 750 000 eurolla tälle vuodelle. Tämä tehdään yksityisten metsänomistajien metsänhoitotyön tukemiseksi. Lisäksi panostetaan metsänomistajien aktivointiin ja tiedon lisäämiseen.
Nuorissa kasvatusmetsissämme on myöhässä olevia hoitotöitä lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Lisäksi ensiharvennusrästejä on lähes miljoona hehtaaria, joista osalle voidaan myöntää myös pienpuun keruutukea.
Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuetun pienpuukorjuun määrä kolmen vuoden kuluessa. Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Hehtaarikohtaista tukea voidaan korottaa 200 eurolla, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta.
Kotimaisen energian tuotannosta on välttämätöntä huolehtia monin eri toimenpitein. Yksi osa sitä on nyt tehtävä kotimaisen hakkeen buustaus.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.