Erimielisyys vesistökuormituksesta ratkaistavissa

Maaseudun Tulevaisuudessa oli artikkeli, miten tutkijat ovat edelleen erimielisiä metsätalouden vesistökuormituksesta (mt.fi 29.9.).

Suometsätieteen professori Harri Vasander osuu aivan oikeaan todetessaan, että erilaiset käsitykset johtuvat erilaisista aineistoista. Siksi erimielisyydet kuormituksesta olisivatkin hyvin helposti ratkaistavissa.

Suomessa on kaiken kaikkiaan noin 260 metsäistä valuma-aluetta, joilta on tietoa valumavesien laadusta. Näin suuri aineisto mahdollis­taisi metsätalouden vesistö­kuormituslaskelmat hyvin monenlaisista erilaisista aineistoista.

Tällä tavalla menetellen saataisiin käsitys siitä, miten paljon arvio vesistökuormituksesta riippuu valitusta aineistosta.

Olen hyvin vakuuttunut, että tällainen selvitys osoittaisi sen, että niin kutsutun MetsäVesi-ryhmän tekemä ”virallinen” vesistökuormitusarvio on selvästi liian alhainen ja myös epärealistinen.

Vanhojen ojitusalueiden jättäminen pois MetsäVesi- ryhmän aineistosta aiheutti, että metsäojituksen vesistövaikutukset kääntyivät täysin päälaelleen eli olivat suuremmat pohjoisessa kuin etelässä.

Tätä epäkohtaa ryhmän malleissa ei helposti alle­kirjoittane professori Vasander eikä kukaan muukaan pää­toiminen suontutkija.