VTT:n Vasara: Tavanomaiset ratkaisut eivät enää riitä Suomelle

Maailman haasteet ovat isommat kuin koskaan. Samaan aikaan meillä on käytettävissämme paremmat keinot kuin milloinkaan. Meillä on paljon annettavaa maailmalle ja samalla voimme tukea elinkeino­elämäämme, luoda kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Taloudellinen kasvu on toteutettavissa tieteellisillä läpimurroilla ja niihin pohjautuvilla innovaatioilla.

Parhaat ratkaisut ovat löydettävissä yhdistämällä tiede, uudet teknologiat, ihmiset ja yritykset. Mitä teemmekin, on tavoitteena oltava merkittävä vaikuttavuus.

Ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, teollisuuden uudistaminen, turvallisuus ja hyvä elämä. Kaikki nämä aikamme suurimmat haasteet ovat VTT:n strategiaan kirjattuja ydintavoitteita. Keskitämme tarmomme haasteisiin, joissa voimme saada aikaan suurimman vaikuttavuuden.

Suurimmat haasteet ovat: hiilineutraalin yhteiskunnan luominen, tuottavuuden kymmenkertaistaminen entisillä resursseilla sekä yhteiskunnan toiminnan, taloudellisen kestävyyden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Näiden ratkaisemiseksi keskitymme VTT:llä erityisesti tietojenkäsittely­loikan mahdollistavaan kvantti­teknologiaan, materiaalien kestävyyden kehittämiseen, huipputehokkaisiin digitaalisiin järjestelmiin ja synteettiseen biologiaan.

Valintamme näkyvät viimei­simmissä tutkimus- ja osaamis- investoinneissamme. Niillä luomme vipuvoimaa teollisuuden uudistamiseksi, energia­omavaraisuuden ratkaisemiseksi, muovin ja tekstiilien kierrättämiseen, metsä­teollisuuden uudistamiseen, fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen ja terveydenhoitoon. Useat yritykset ovat jo sitoutuneita osallistumaan investointien mahdollistamiin tutkimusprojekteihin.

Tavoitteemme on, että Suomeen saadaan tämän vuosikymmenen aikana raken­nettua yritysten ja muiden toimijoiden kanssa ensimmäinen pienydinenergian kauko­lämpöreaktori. Kehitimme reaktorikonseptin, joka soveltuu kaupunkien ja kuntien kaukolämpöverkoille. Ideana on, että pienydinenergialla voidaan turvallisesti korvata käyttöikänsä päähän tulevia kaukolämpölaitoksia.

Muovia sisältävät yhdis­telmämateriaalit ja tekstiilit ovat hankalia kierrättää uusina ja arvokkaina raaka-aineina. Tähän tavoitteeseen panostamme laajentamalla tutkimus­ympäristöämme VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa Espoon Kivenlahdessa. Uusia tutkimusprojekteja näistä teemoista on jo käynnistymässä.

Suomen metsäteollisuuden energian- ja vedenkulutusta on mahdollista vähentää huomattavasti uudella kuitutuotteiden rainausteknologialla. Samalla kevennetään tuotteita, jolloin puusta saadaan nykyistä enemmän tuotteita. Otamme uuden teknologialoikan rakentamalla Jyväskylään pilotointiympäristön, jonka tavoitteena on merkittävästi pienentää kuitu­tuotteiden valmistuksessa tarvittavaa veden määrää ja siten prosessissa tarvittavaa energiaa.

Biotekniikka on kehittynyt teolliseksi biotekniikaksi. Nykyään puhutaan synteettisestä biologiasta, jossa esimerkiksi dataa ja tekoälyä hyödyntämällä on mahdollista suunnitella uusia materiaaleja luonnon keinoin jopa 10 kertaa nykyistä nopeammin edistäen samalla irrottautumista fossiilisista raaka-aineista.

VTT:n investoinnissa rakennetaan biosynteettisten materiaalien suunnittelua varten digitaalisen kehitys­alusta sekä menetelmiä biosynteettisten materiaalien systemaattiselle kehittämiselle ja optimoinnille. Näin saadaan mikrobit tuottamaan tehokkaammin materiaaleja, kuten biomuoveja ja tekstiilejä.

Meillä on merkittävä investointi käynnistymässä myös Ouluun: yksilöllisen ja tehokkaan terveydenhuollon tavoitteisiin tähtäävä pilotointiympäristö rakennetaan nopeuttamaan lääkinnällisten laitteiden kehitystä. Valmistuttuaan se soveltuu fotoniikkaan perus­tuvien anturiratkaisujen, älykkäiden laastareiden, pika­diagnostiikkaratkaisujen ja niiden optisten lukijalaitteiden kehittämisen. Yritykset voivat investoinnin myötä saada tuotteitaan markkinoille kolmasosan nopeammin ja terveydenhuollon hyödynnettäviksi.

Olemme tehneet aloitteen kansallisen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimus- ja pilotointikeskittymän, Kvanttinovan, luomiseksi. Sen tarkoituksena on vauhdittaa uusien innovaatioiden skaalaamista teolliseen mittakaavaan. Puolet noin yli 100 miljoonan euron kustannuksista tarvitaan julkisista lähteistä, joten toteutus edellyttää kansallista päätöstä. VTT, Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet ovat sitoutuneet edistämään investointihanketta. On hyvä muistaa, että Suomella on erityistä huippuosaamista mikroelektroniikassa ja kvanttiteknologiassa.

Ei hukata suomalaisen, usein ainutlaatuisenkin, osaamisen tarjoamia mahdol­lisuuksia! Suomi kykenee muutokseen keskittymällä vahvuuksiinsa.

Antti Vasara

toimitusjohtaja

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy