Lukijalta: Maaseudun palvelujen turvaamiseksi on syytä käyttää luovuutta

Varsinaissuomalaisen Salon Kokkilan ja Varsalan kyliä palvellut Meri-Halikon koulu joutui sisäilmaongelmien vuoksi evakkoon ja lakkautusuhan alle. Lähikoulu vastasi kylien ala-asteikäisten opetuksesta. Salon poliittiset päättäjät kuitenkin panivat stopin koulun täydelliselle lakkauttamiselle. Tänä syksynä alueella aloittaa uusi 1 - 2 -luokkalaisista koostuva lähiopetusryhmä.

Tilaongelma ratkaistiin tilaamalla olemassa olevan päiväkodin viereen moduulikoulu kaikista pienimmille koululaisille. Pienen koulutiensä aloittavan lapsen isänä, juuri tämän vaiheen turvaaminen tuntuu erittäin tärkeältä.

Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on ollut jatkuva trendi. Yhtenä syynä, tai itseään ruokkivana seurauksena on ollut palveluiden supistuminen. Lapsiperheille on tärkeää, että lapset saavat kasvaa ja kehittyä turvallisessa ja mielekkäässä ympäristössä. Maaseudun elinvoima puolestaan tarvitsee näitä lapsiperheitä.

Yksi vetovoimatekijä, tai viimeistään puuttuessaan poistyöntötekijä on turvallisuus. Maaseudun ja haja-asutusalueiden viimeinen turvallisuuden tuottaja on yleensä paikallinen sopimuspalokunta. Pelastustoimi toimii onnettomuuksia ennaltaehkäisten, sekä reagoiden tapahtuneisiin onnettomuuksiin.

Suomessa aiemmin hienosti organisoitu ja hyvin käytetty pääasiassa sopimuspalokuntien tuottama ensivastetoiminta on turvannut laajassa maassamme hätätilapotilaan nopean henkeä pelastavan avun aloituksen. Tätäkin kustannustehokasta sote-sektorin palvelua on monessa paikoin valitettavasti laiminlyöty ja ajettu alas tulosohjauksella. Sopimuspalokunnat kuitenkin tarvitsevat tekijöitä, eli paikallisia asukkaita, perheitä, pitovoimaa.

Olisiko Salon lähiopetusryhmämallista maaseudun elinvoiman ja pitovoiman elvyttäjäksi ja ylläpitäjäksi? Maaseututaajamien elinvoima on meille myös kansallinen turvallisuuskysymys.

Aleksi Peurala

järjestöpäällikkö

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto