• Lukijalta: Metsiin tarvitaan enemmän suurpetoja ja vähemmän sorkkaeläimiä

    Tavoitteena tuntuu olevan kaikkien susien, ilvesten ja karhujen tappaminen pois, jotta hirvet voivat tuhota metsät, kirjoittaa Matti Mäkelä. ”Minulle hirvi taimikossa on samassa asemassa, kuin rotta viljalaarissa.”
    Metsästyskoira haukkumassa hirveä. Kuvituskuva.
    Metsästyskoira haukkumassa hirveä. Kuvituskuva. Kuva: Hannu Huttu
    Mielipide|Erä
    7.1.202608:00
    Lukijalta
    Matti Mäkelä

    Hirvien hyysääminen Uudellamaalla ihmetyttää. Olen ollut metsänomistajana noin 25 vuotta. Omistan aika monta taimikkovaiheessa olevaa metsälohkoa, joissa hirvet aiheuttavat taimikkovaurioita.

    Minulle hirvi taimikossa on samassa asemassa, kuin rotta viljalaarissa.

    Minulla ei ole aikomustakaan kasvattaa hirvenlihaa vaan puita. Sen vuoksi olen kieltänyt metsästysalueiden vuokrasopimuksissa kaikkien suurpetojen – karhu, susi, ilves, ahma ja kultasakaali – metsästyksen ja sallinut vain hirvieläinten metsästyksen korvausta vastaan.

    Mielestäni Uudenmaan hirvikannaksi riittäisi hyvin enintään 2 kantturaa tuhannella hehtaarilla. Tällä hetkellä niitä on liikaa, jos hyvänlaatuista mänty- ja koivutukkia ja jaloja lehtipuita halutaan myös tulevaisuudessa.

    Nyt tuntuu olevan tavoitteena tappaa sudet, ilvekset ja karhut pois, jotta hirvet voivat tuhota metsät. Perusteluna metsästykselle tuntuu olevan petojen liioiteltu vaarallisuus. Ainakin uutisten perusteella vaarallisempia ovat ihmiset ja koirat.

    Jos susia aletaan metsästää urakalla, laitan metsästyssopimukset katkolle.

    Suurpetojen metsästystä en hyväksy. Suomessa on vain 350–400 sutta. Vertailun vuoksi pelkästään Pohjois-Espanjassa 2000–2500 ja Vancouverin saarella noin 350 sutta, vaikka saaren pinta-ala on alle kymmenesosa Suomen pinta-alasta.

    Suomeen mahtuisi hyvin noin 3 000 sutta jaettuna tasaisesti poronhoitoalue mukaan lukien. En ole ymmärtänyt sitä, miksi Lapissa saa tappaa kaikki suurpedot järjestään, vaikka porojen ylilaidunnus on tuhonnut pääosan alueen jäkäliköistä.

    Hirvituhoja. Kuvituskuva.
    Hirvituhoja. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Jos susia aletaan metsästää urakalla, laitan metsästyssopimukset katkolle ja uudestaan parempaan hinnoitteluun ja neuvoteltaviksi. Saksassa metsästäjät maksavat metsästysalueista vuodessa viisi euroa hehtaarilta ja vastaavat myös riistan maanomistajille aiheuttamista vahingoista. Sama malli sopisi myös Suomeen, jolloin valtiota ei tarvita välissä sotkemassa.

    Jos kaikkia suurpetoja aletaan metsästää, katkaisen kaikki metsästyssopimukset maillani. Petojen kannanhoito kun tuntuu olevan lähinnä poliitikkojen omaa kannanhoitoa.

    Matti Mäkelä

    Karkkila

    Artikkelin aiheet
    suurpedot
    hirvieläimet
    hirvieläinkanta
    hirvieläintuhot
    hirvieläinvahinko
    hirvituhot
    Metsästys
    Riistanhoito
    Kauriit
    Hirvieläimet
    Sorkkaeläimet
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle