Selviytyminen tästä sotesopasta vaatii Suomen maaseutualueiden tehokasta yhteistoimintaa. Olisiko syytä ensin keventää byrokraattisia rakenteita terveysasemien lakkauttamisen sijaan?
Otetaan muutama askel taaksepäin. Esimerkiksi yksityinen ambulanssijärjestelmä oli kustannustehokas ja yrittäjillä oli hyvä paikkakuntatuntemus sekä tarvittavat laitteet ja niiden käyttöoikeus. Olisi edelleen järkevää käyttää yksityisen sektorin ja sote-alueen yhteistyötä.
Pelastuslaitoksen pelleily tappavalla tietosuojalain soveltamisella pitäisi lopettaa. Voitaisiin ottaa käyttöön vanha yhteistyö pelastuslaitoksen ja paikallisen väestön kanssa. Perusteluna tietosuojalain GDPR:n järkevään soveltamiseen on vanha tuomareiden eettinen ohje: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.”
Lappilaisilla on kohtuullinen oikeus tulla pelastetuksi tavalla tai toisella. Hyvin kuvaava esimerkki pelastuslaitoksen erkaantumisesta käytännöstä on Äkäslompolon uusi paloasemarakennus. Paloasema on miehittämätön ja viive on kaksinkertainen, koska miehistö hakee kaluston asemalta.
Lapissa tarvitaan lääkärit potilaiden luo ilman välikäsiä ja tulkintoja. Nykytekniikka olisi hyvä apuväline. Potilaat tarvitsevat lääkäreiden ammattitaitoa lääkäreiden kannalta ikävinäkin työaikoina. Vain päivätöihin halajavat lääkärit voivat tarkastaa eettiset ohjeet Hippokrateen valasta.
Aluehälytyskeskus ei toimi maaseudulla, sillä ne toimivat kaupunkien ohjeiden mukaan. Esimerkiksi täällä tuntureiden kupeessa pelkästään potilaan lämpimänä pito on talvella hyvin haasteellista.
Tuntuu synkältä ja surulliselta, sillä tiedän, miten hyvin ensivaste toimi ennen virkamiesten aiheuttamia hidasteita. Olen toiminut palokunnan hälytysosastossa ja ensivasteessa yli kaksikymmentä vuotta.
Kuuleeko Helsinki, Lappi kutsuu!
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.