Lukijalta: Kestävyysvaje ei ole vanhojen syy − eläkeläisten leimaaminen kestävyysvajeen aiheuttajaksi on liioiteltua

Toisin kuin julkisuudessa esitetään ja yliopistoissa opetetaan, eläkkeellä olevat suuret ikäluokat eivät aiheuta kestävyysvajetta. Valtaosa tästä porukasta on ansainnut työllään eläkkeensä.

Työ- ja yrittäjäeläkettä voi luonnehtia myös jälkipalkaksi, joka ansaittiin pitkän työuran aikana ja talletettiin työeläkelaitosten eläkekassaan tuottavasti.

Jatkuvasti kasvava "jättitalletus" on nyt noin 255 miljardia euroa ja se on työkaluna eläkeyhtiöiden sijoitusasiantuntijoille. Sen tuotto on kymmenisen miljardia euroa vuodessa. Siitä osalla maksetaan eläkkeet, ja osa virtaa sukupolvisopimuksen mukaan työ- ja yrityseläkemaksuista.

Eläkeläiset maksavat korotetut veronsa ja elämisensä itse tienaamallaan rahalla.

Toisin on valitettavan suuri työikäinen porukka, jolle viimeaikojen hallitukset eivät ole kyenneet työtä järjestämään. Tämä kolmannesmiljoonainen joukko muodostaa todellisen kestävyysvajeen uhan nyt ja tulevaisuudessa, koska he eivät onnistu työeläkettä itselleen tienaamaan, ellei työtä järjesty.

Tiedämme, että heitä ei voi syyllistää. Työttömyys johtuu monista syistä.

Suurten ikäluokkien työeläkeläiset ovat kuitenkin työnsä tehneet ja ansaitsevat lainmukaista jälkipalkkaa, josta maksavat yhä enemmän suoraan terveydenhoitonsa ja muut elämisen kustannuksensa. Eläkeiän loppumetreille tarkoitetuissa tehostetun palveluasumisen taloissa maksetaan niissäkin yhä enemmän hoitokustannuksia eläkkeestä eli jälkipalkasta.

Suurten ikäluokkien eläkeläisten leimaaminen kestävyysvajeen aiheuttajaksi on liioiteltua, se vaikuttaa jopa taloudelliselta ikäsyrjinnältä. Tämä harhamielikuva ohjaa myös päättäjiä virheelliseen päätöksentekoon, kuten indeksien heikentämiseen, josta maan talous ei hyödy.

Työn tekemisen esteitä luetellaan hallitusohjelmissa, mutta elvyttäviä päätöksiä hallituksesta ja kolmikannasta edelleen odotellaan.

Työtä on, mutta sitä tehdään yhä enemmän halpamaiden toimesta. Kansantaloudellisesti kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää työn hinnan tasapainotusta ja kotimaisen työvoiman elvyttämistä.

Kirjoittaja on eläkeläinen Jämsästä.