Suomalaisia valmistetaan pettymykseen

Presidentti Alexander Stubb valmisteli uudenvuoden puheessaan pettymykseen Ukrainan rauhasta sitten kun sinne asti päästään. Rauhansopimuksessa saattaa olla osia, jotka eivät vastaa oikeudentuntoa, sanoi Stubb.

Monien ajatukset sodan päättymisestä ovat olleet toiveikkaita Ukrainan kannalta, vaikka rintamatiedot ovat kertoneet Venäjän etenevän – tosin hitaasti ja rankoilla tappioilla. Koko ajan tulee myös tietoja Venäjän kasvavista rahaongelmista.

Ukraina pystyy pitämään rintamalla joten kuten pintansa Euroopalta saamansa tuen avulla. Tuen jatkaminen vahvana on elintärkeä Ukrainalle siltäkin kannalta, millaisessa rintamatilanteessa tulitaukoa tai rauhaa tehdään. Euroopalla on nyt hetkensä.

Euroopan on lisättävä vahvasti tukeaan korvatakseen Yhdysvaltain vetäytymisen rahoituksesta.

Yhdysvaltain uusi turvallisuusstrategia korostaa omavaraisuusasetelmaa: Euroopan on vastattava omasta turvallisuudestaan ja muustakin.

Venäjän valtapolitiikka ja Yhdysvaltain bisnesdiilit kulkevat samaan suuntaan. Venäjä suhtautuu Eurooppaan vihamielisesti ja Yhdysvallat syrjäkareisesti. Eurooppa saattaa löytää yhteisen linjan Ukrainan tulevaisuudesta, mutta Venäjä pysyy kannoissaan. Sota saattaa jatkua vielä pitkään.

Kolme periaatetta ovat Ukrainassa kovilla: itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus. Ukraina joutunee nielemään aluemenetyksiä. Se ei saa lupausta Nato-jäsenyydestä.

Uskottavat turvatakuut onnistuvat Yhdysvaltain mukanaololla. Siitä halukkaiden loppiaiskokous Pariisissa antoi myönteisiä merkkejä.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että Ukraina vahvistaa itseään kaikin tavoin.

Entäs Suomi suurvaltojen määräämässä etupiirihakuisessa maailmanjärjestyksessä? Presidentti totesi uudenvuoden puheessaan, että suomalaisilla ei ole hätää. Suomellekin on tärkeää se, että Euroopan rivit pitävät ja että Yhdysvallat sitoutuu omalla tavallaan Ukrainan tukemiseen. Suomi nojaa liittolais- ja asevaraisuuteen.

Aina on kuitenkin muistettava viisas diplomatia. Realisti yrittää nähdä sodan yli myös siltä kannalta, miten suhteet Euroopan, Suomen ja Venäjän välillä järjestyvät, sillä paikalleen ne eivät jäädy.

Mitä vastaisuudessa tapahtuukaan, realisti huolehtii puolustuskyvyn uskottavuuden ja liittolaisuuksien pitävyyden lisäksi huoltovarmuudesta, poliittisesta yhteistyökyvystä ja kansallisesta eheydestä. Omat perusasiat on pidettävä hyvässä kunnossa.

Nytkään ei ole aihetta provosoitua eikä uhota. Ja varmuuden vuoksi: pieni valtio seisoo kansainvälisen oikeuden takana.

Kolumnin kirjoittaja on ministeri