Kela-korvauksia ei kannata poistaa

Kela-korvaukset yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta ovat puntarissa. Korvauksia on jatkuvasti pienennetty ja potilaiden oma maksuosuus on nykyään korkea.

Vuonna 2019 yksityis­lääkärikäyntejä tehtiin yli 3,3 miljoonaa. Kela-korvauk­set käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista olivat noin 94 miljoonaa euroa, vain 0,4 prosenttia terveyden­huollon noin 22 miljardin euron kustannuksista.

Yksityissektori tarjoaa hyvin kustannusvaikuttavasti etenkin suoria avohoidon erikoislääkäripalveluita, joita on heikosti saatavilla julkisella sektorilla. Kela-korvausten poistaminen sitoisi yksityispalvelujen käytön yhä enemmän maksukykyyn ja vakuutuksiin.

Kyselytutkimuksen perus­teella (Nordic Healthcare Group 18.03.2020) on ilmeistä, että Kela-korvaus­ten poistaminen kasvattaisi painetta jo valmiiksi ali­resursoidussa ja virkavajeista kärsivässä järjestelmässä.

Tarve Kela-korvattua vastaanottoa kalliimpiin ostopalveluihin lisääntyisi. Terveydenhuollon kestävyys edellyttää Kela-korvausten säilyttämistä ja itse asiassa niiden kehittämistä vastaa­maan palvelutarpeisiin paremmin. On ehdotettu esimerkiksi Kela-korvausten korottamista kohdennetusti kriisialoilla, kuten psykiatria ja silmätaudit.

Kela-korvausten sijaan tarjotut palvelusetelit vaativat ensin arvion julkissektorilla ja taipuvat huonosti nopeaan hoitoon hakeutumiseen. Mahdollisuus palvelusetelin käyttöön riippuisi hyvinvointialueiden päätöksistä ja lääkäritarjonnasta sopimusyrityksissä.

Koska isot toimijat hallitsevat palveluseteli- ja ostopalvelumarkkinoita, pienyritysten ja ammatin­harjoittajien toiminta­mahdollisuudet voivat rajoittua pysyvästi.

Toistaiseksi Kela-korvaus­ten vaihtoehdot kasvattaisivat kuluja kykenemättä tarjoamaan vapaavalintaista nopeaa hoitoon pääsyä. Aika­lisä on tarpeen ja tilanteen kartoitus ajankohtaista vasta tulevien hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttua. Pikaiset muutokset voivat johtaa ongelmiin, joihin on vaikea varautua.