Sitran Mari Pantsar otti vieraskolumnissaan 23.8. kantaa yritystukiin ja totesi niiden kuluttavan niukkoja veroeuroja vailla vastaavaa hyötyä teollisuudelle ja työllisyydelle.
Yritystukikeskustelussa on huomioitava yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämä näkökulma. Suomen on globaalin talouden aikakaudella äärimmäisen tärkeää säilyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä sijaintipaikkana ja toimintaympäristönä suomalaisille sekä kansainvälisille yrityksille kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Metsäteollisuuden tuotannon sijoittumisen määrää tuotantoyksiköiden keskinäinen kilpailuasema, jota tarkasteltaessa yrityksessä otetaan huomioon kaikki kustannuskomponentit.
Energian hankintakustannukset ovat yksi merkittävä tekijä vertailtaessa energiavaltaisen teollisuuden eri maissa kohtaamia kustannuksia. Sähkön ja polttoaineiden hankintakustannukset ovat Suomessa samalla tasolla tai korkeammat kuin keskeisissä kilpailijamaissa.
Verotuksella on suuri merkitys energian hankintakustannuksiin. Yritystueksi kutsuttava energiaveronpalautus tarkoittaa itse asiassa, että osa jo maksetuista energiaveroista palautetaan, jotta kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrityksillä olisi tasapuolinen verotaso verrattuna kilpailijamaihin. Myös muissa maissa on vastaavat instrumentit käytössä.
Energiaveronpalautuksen poistaminen Suomessa nostaisi energian hintaa huomattavasti korkeammaksi kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Tällä olisi väistämättä vaikutuksia suomalaisten tehtaiden kilpailukykyyn.
Metsäteollisuuden vientituloista hyötyy koko Suomi. Niiden avulla maksetaan työntekijöiden palkat sekä yhteiskunnalle veroja, ostetaan puuta metsänomistajilta ja palveluja pk-yrityksiltä sekä investoidaan uuteen puhtaaseen teknologiaan. Tätä tulovirtaa tuottamaan tarvitaan kansainvälisessä kilpailussa menestyviä tehtaita.
Kansainvälisen kilpailukyvyn huomioiminen päätöksenteossa on Suomen etu.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.