• Vuotoksen rakentaminen toisi varmuuden energian riittävyydestä

    Paras keino on rakentaa lisää voimaa Kemijoen yläjuoksulle. Sinne on aikoinaan tehty suunnitelmat, joissa on Vuotoksen tai myöhemmin Kemihaaran voimaloiden rakentaminen.
    Mielipide|Energia
    18.7.202211:00
    Lukijalta
    Eelis Pulkkinen

    Suo siellä – vetelä täällä. Vanha sanonta sopii täsmällisesti nykyiseen tilanteeseen. Vihreään tulevaisuuteen tarvitaan yhä enenevät määrät sähköä.

    Suomen ydinvoimalat ovat siinä asiassa avainasemassa. Ydinvoimaloilla on huoltoaikansa. Niiden aikana pitää olla varmaa ja helppokäyttöistä energiaa peittämään katkoksien aiheuttama vaje sähköverkostossa.

    Soissamme on toistaiseksi turvetta. Se on nyt pelastanut Suomen kriisiytyneen energiahuollon. Turvetta voidaan ja sitä on pakko käyttää vielä pari vuosikymmentä. Olkoot uudet tekniikat mitä tahansa, ne eivät hetkessä tule tuottamaan niin paljon energiaa kuin tarvitaan. Se on suon osuus. Turvevoimaloiden tuotannon säätely on kohtalaisen helppoa.

    Vielä helpompaa se on vesivoimaloissa. Suomessa on vapaana virtaavaa vesienergiaa. Jos ajatellaan, että nyt syntynyt tilanne tulee jatkumaan vuosikymmenet, siihen reagoitava nopeasti. Paras keino on rakentaa lisää voimaa Kemijoen yläjuoksulle. Sinne on aikoinaan tehty suunnitelmat, joissa on Vuotoksen tai myöhemmin Kemihaaran voimaloiden rakentaminen.

    Vuotos on erikoisessa asemassa. Sen alueelta puhdistettavalla risukolla ja turpeella on mahdollista tuottaa lisäenergiaa.

    Nyt on aika ryhtyä tositoimiin. Vuotoksen rakentaminen toisi varmuuden energian riittävyydestä, kuten vanhoilla laitoksilla tehtiin sota-ajan jälkeen.

    Vesivoimalaitoksen rakentaminen tapahtuu huolellisesti siten, että sen alle jäävät turpeet otetaan käyttöön. Tällöin päästää eroon niiden nykyisin tuottamasta metaanista. Sille alueelle rakennettavasta vesivoimasta on saatavissa riittävästi sähkövoimaa valtakunnan tarpeisiin sekä muiden voimaloiden huoltokatkosten ajaksi.

    Palkinnoksi sillä vesimäärällä on saatavissa tarpeeksi ohijuoksutusvettä nousulohen saamiseksi Kemijoen vesistöön. Tämä ei ole miljardihanke. Sen kustannukset ovat alle 500 miljoonaa. Alun vanha sanonta saa uuden merkityksen.

    Eelis Pulkkinen

    geologi, eläkkeellä

    Orivesi

    Artikkelin aiheet
    Vuotoksen voimala
    vesivoima
    energiahuolto
    turve
    Kemijoki
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi