Kemera-tuet verottomiksi ja hoitorästit nollaan

Metsien inventointitulosten mukaan taimikonhoito- ja nuoren metsän hoitorästejä on yhteensä noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. Näistä taimikonhoitorästejä on 0,7 ja ensi­harvennusrästejä 0,8 miljoonaa hehtaaria.

Viime vuosina taimikoita on hoidettu vuosittain noin 160 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia tehty 140 000 hehtaaria. Onkin odotettavissa, että nuoren metsän hoitorästit alkavat lisääntyä, kun kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera) pienpuun keruulle osoitettu tuki päättyy vuoden 2023 lopussa.

Taimikoiden ja nuoren metsän hoitamattomuus vähentää markkinoille tulevaa ainespuuta, huonontaa puun laatua, alentaa metsän­omistajien kantorahatuloja ja pienentää valtion ja kunnan saamia verotuloja. Lisäksi hoitotoimenpiteiden myöhästyminen nostaa metsänomistajalle aiheutuvia hoitokustannuksia.

Hoitamisella säilytetään metsien elinvoimaisuus, lisätään tulevia kantorahatuloja ja parannetaan hiilensidontaa ja torjutaan ilmastonmuutosta.

Saimaan Metsänomistajien ryhmä on laatinut esityksen ”Vauhtia metsien hyvälle kasvulle – hoitorästit nollaan” -kampanjasta maa- ja metsä­talousministeri Jari Lepälle.

Kampanjan ensimmäisellä tasolla tuetaan tahoja, jotka motivoivat metsänomistajia hoitorästien hoitoon. Toisella tasolla esitetään taimikon­hoidon ja nuoren metsän hoidon tuen ja pienpuun keruu­tuen maksamista verovapaana vuoden 2023 loppuun asti. Kolmannella tasolla edistetään kotimaisen pienpuun keruuta ja käyttöä lämpölaitoksilla korvaamaan tuontihaketta. Tuontihakkeen määrä on kolminkertaistunut parissa vuodessa.

Valtiolle taimikonhoidon, nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tuen verottomuus aiheuttaa aluksi verotulojen pienenemistä, mutta verotulot kasvavat kuitenkin tulevaisuudessa hoitotöiden mukanaan tuomien lisääntyneiden kantorahatulojen muodossa. On arvioitu, että valtion panostus on jo kustannus­neutraali harvennus- ja uudistushakkuista saatavan paremman tuoton ja vero­tulojen kasvun kautta.