Minulla on purkukuntoinen mökkipahanen Valkeakoskella noin 3 000 neliön tontilla, joka kaavassa on merkitty lomarakennuspaikaksi. Haaveena oli rakentaa uusi, asianmukainen loma-asunto, jota voisi käyttää ympäri vuoden.
Eräältä hirsitalotoimittajalta löytyikin niin malliltaan kuin pohjaratkaisultaan miellyttävä vaihtoehto. Pinta- alaa kyseisellä mökillä oli 86 neliötä. Koska Valkeakosken rantaosayleiskaava sallii vain 80-neliöisen mökin, tarvitaan siis poikkeamislupa, tuon kuuden neliön takia. Nykyään sen voi myöntää kunta.
Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonnan kanta oli kuitenkin kielteinen, poikkeamislupaa ei myönnetä. Mökin muuttamisesta vakituiseen asuinkäyttöön en uskaltanut edes haaveilla.
Olin valmis ostamaan Valkeakosken energian sähköliittymän, liittymään kunnan vesijohtoon ja viemäriin, vieläpä rakentamaan jätevesille oman pumppaamon. Kenelläkään muulla kuin rakennusvalvonnalla ei ole ollut mitään vastaan mökkihankettani. Kunnalle ainoa ”haitta” liittymismaksujen lisäksi olisi kymmenkertaiseksi nouseva kiinteistövero mökkini osalta.
Kirjoitan nyt omasta asiastani, koska satun sen parhaiten tuntemaan. En kuitenkaan ole ainoa. Tilanne koskee tuhansia vanhoja mökkejä Suomessa. Jos pikkuhiljaa mökkikanta uudistuisi ja rakennusala kasvaisi, olisi se puhdasta tuloa kuntien kassaan kiinteistöverojen muodossa.
Ympärivuotinen loma- asuntojen käyttö olisi oiva piristysruiske monelle muullekin kriisikunnalle kuin Valkeakoskelle. Samoin esimerkiksi jätevesiasiat tulisivat kuntoon.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.