Syyskuulla vietetään lukutaidon päivää. On suuri onni osata lukea ja kirjoittaa. Onni on myös asua maassa, jossa on paljon vapauksia esimerkkinä sananvapaus lehdistöineen ja kirjastoineen.
Suhteellisen edistyneenä pidetyssä Suomessa 1910-luvulla lähes kaikki osasivat lukea, mutta kirjoittaa vain alle puolet. Luettavaakin oli niukasti ja siitä merkittävä osa uskonnollista. Ei ole ollut hääppöistä silloin, saati vielä aikaisemmin ja nykyäänkin jossain, missä kansa elää pelkän arvailua sisältävän puheviestinnän varassa ja primitiivisen maailmankuvan aikaa.
On vaikea kuvitella millaista olisi elää ilman lukutaitoa tai vaikka lukutaitoisenakin ilman kirjallisuutta ja lehdistöä. Niiden kautta virtaa tietoa ja ajatuksia.
Kaikenlainen tieto avartaa ja voi tehdä elämästä seikkailua ihan ilman kummempia kuluja.
Kaikkiaan on nykyihmiselle tavattomasti informaatiokanavia ja mielettömät edellytykset sellaiselle mielen sisäiselle seikkailulle, jollaiseen ei entisaikojen ihmisillä ollut mitään mahdollisuutta.
Historian tuntemus on yksi tärkeä tiedon laji. Sen merkitystä pitäisi korostaa, varsinkin politiikan tekijöille. On tärkeää tuntea esimerkiksi Ihmiskunnan, oman maan ja kansan, tieteiden, uskontojen, sosiaalihistorian, elinkeinojen historia. Ylipäätään historiatiedoista on apua ymmärryksen lisäämiseen.
Muuan presidenttimme opasti kerran kuulijoita, että ymmärtääksemme nykyisyyttä, täytyy tuntea menneisyyttä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.