Kaivoslain kohentamiseen on yksinkertainen keino: ympäristölupa luvan ehdoksi

Hallituksen esitys kaivoslain uudistukseksi ei paranna ympäristönsuojelun tasoa Suomessa.

Kaivoslaki on elinkeinolaki, sanotaan. Yksikään laki ei kuitenkaan saa olla perusoikeuksien vastainen. Suomen perustuslaissa turvataan ensisijaisesti tulevien sukupolvien oikeus puhtaaseen ympäristöön.

Kaivoslakiesitys ei ole linjassa EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, jolla pyritään pysäyttämään luontokato. Eikä esitys noudata EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka mukaan vesien tilaa ei saa heikentää.

Nykytilanne, jossa ympäristövaikutuksia ei selvitetä heti kaivoshankkeen alussa, on kestämätön. Valvonta on jäänyt kansalaisten harteille. Mikäli kansalaiset eivät haastaisi jo tehtyjä päätöksiä – myönnettyjä kaivos- ja ympäristölupia – Talvivaaran kaltaisia katastrofeja voisi maassamme olla useita.

On olemassa yksinkertainen keino, jolla näitä epäkohtia voidaan ehkäistä. Ympäristölupa tulee säätää kaivosluvan ehdoksi. Kaivosteollisuus kuitenkin taistelee kynsin hampain tätä muutosta vastaan.

Miksi kaivosteollisuus pelkää ympäristölupaa? Pelkoa aiheuttaa se, että hallinto-oikeus ja KHO ovat viime aikoina torpanneet teollisuuden lupapäätöksiä. Vaikka lupaviranomaiset, Tukes ja ely-keskukset, suoltavat kumileimasimen tapaan päätöksiä liukuhihnalta, oikeusistuimista tuleekin takapakkia.

Esimerkkeinä mainittakoon KHO:n palauttama Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumoama Hannukaisen kaivoslupa ja Vaasan hallinto-oikeuden palauttamat Kittilän kaivokselle myönnetyt ympäristöluvat.

Kaivosyhtiöiden on aika ymmärtää, että ympäristöasioilla on oikeasti merkitystä, niitä ei voi enää painaa villaisella. Olisi kaikkien osapuolten kannalta yksinkertaisempaa, jos ympäristöasiat katsottaisiin heti kärkeen kuntoon. Ympäristölupa on saatava kaivosluvan ehdoksi uudistuvassa kaivoslaissa.

Miisa Mink

Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja ja puheenjohtaja