Kenelle Suomi-rataa rakennetaan?

Helsingin ja Tampereen välille kaavailtu suurnopeusrata aiheuttaa huolta mahdollisen radan vaikutuspiirissä asuville. On inhimillistä, että omaa elinpiiriä koskevia massiivisia hankkeita vastustetaan, ja siksi niiden valmistelu on toteutettava erityisen huolellisesti. Uuden suurnopeusradan kohdalla näin ei ole tehty.

Keskeiset perusteet uudelle radalle ovat matkustusajan säästö ja lähinnä radan yhdistäviin kaupunkeihin valuva taloudellinen hyöty. Aikasäästöjä on selvityksissä laskettu eri toteutusvaihtoehdoille, ja pääradan mahdollisesta kunnostuksesta radan käyttäjille aiheutuva haitta on jopa hinnoiteltu.

Uuden ratalinjan vaikutuksia sen vaikutusalueen asukkaiden liikkumiseen ei ole vaivauduttu arvioimaan.

Suurnopeusradan odotetaan kasvattavan kiinteistöjen arvoa molemmissa päissä, mutta ratakäytävän pirstaloimien tuhansien maaseutukiinteistöjen arvonalennusta ei selvityksissä huomioida. Maaseudulla asuvien aika ja omaisuus on yhtä arvokasta kuin kaupungissa.

On mahdotonta hyväksyä, että valtion omistama yhtiö loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta manipuloimalla tällä tavoin toteuttamisselvitysten perusteita.

Suurnopeusrataa lobataan ympäristötekona. Laskelmissa satojen tonnien junat kiitävät kolmeasataa nollapäästöillä. Sitä ei korosteta, että radan keskeinen tehtävä on ruokkia matkustajilla Helsinki-Vantaan lentokenttää – pääkaupunkiseudun veroista vapautetulla kerosiinilla pyörivää talousmoottoria.

Uuden ratalinjan aiheuttama tuhannen hehtaarin metsäkato jouduttaisiin todennäköisesti kompensoimaan. Tätä ei tehtäisi Helsingissä tai Tampereella, vaan rajoittamalla maankäyttöä radan halkomalla maaseudulla. Muiden haittojen lisäksi myös kompensaatio jäisi niille, jotka eivät radasta mitenkään hyödy.

Suomi-radan mainostetaan yhdistävän suomalaisia ja edistävän alueellista tasa-arvoa sekä maankäytön tehokkuutta. Mahdollisen ratalinjan varrelta katsottuna vaikutukset näyttäytyvät päinvastaisina.

Jos uusi rata osoittautuu todellisine hyötyineen ja haittoineen järkeväksi, kannattaa yhteiskunnan se tietenkin rakentaa, vaikka osa meistä sitä vastustaisi. Toteuttamispäätös ei voi kuitenkaan perustua harhaisille selvityksille, joiden lähtökohdat on valittu tarkoitushakuisesti.

Tommi Peltovuori

Loppi