• Tuulivoimala päästää luontoon kymmeniä kiloja mikromuoveja ja myllyjen siipiin käytetään bisfenoli A:ta ‒ Teollisuuden ehdoillako vihreä siirtymä elää ja politikoi?

    Jos todella haluttaisiin tehdä ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa, lähdettäisiin liikkeelle teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen vähäpäästöisen teknologian kehittämisestä ja edistämisestä.
    Tuulivoima tuottaa yli puolet ajastaan sähköä alle 30 prosentin teholla.
    Tuulivoima tuottaa yli puolet ajastaan sähköä alle 30 prosentin teholla.  Kuva: Jukka Pasonen
    Mielipide|Energia
    7.6.202218:04
    Lukijalta
    Arvo Latomaa

    Ilmastokriisissä pyritään suosimaan ekologisia ja puhtaita energiamuotoja. Vanhat fossiiliset, raakaöljypohjaiset, tuotteet ja hiili pitäisi saada korvattua puhtaammilla.

    Vihreyden tavoittelussa homma on kuitenkin mennyt hieman metsään.

    EU-komission ympäristövaliokunta on linjannut, ettei puun poltto ole uusiutuvan energian käyttöä kuin tietyin poikkeuksin.

    Teollisuuden puujäte kuitenkin luokitellaan uusiutuvaksi, mutta hakeranka ja polttopuu ei.

    Teollisuuden ehdoillako vihreä siirtymä elää ja politikoi? Suurteollisuusko ohjaa vihreitä tavoitteita?

    Tuulivoima on niin puhdasta ja luonnon mukaista että. Vai onko?

    Jokainen tuulivoimala tarvitsee kahden hehtaarin raivauksen metsään ja muutaman kilometrin kuuden metrin levyistä kantavaa tietä. Melkoinen metsän raiskio.

    Tutkimuksissa on myös osoitettu muuttolintujen kiertävän tuulipuistot uusia reittejä. Pohjoisen porotalous on myös ongelmissa myllyjen kanssa.

    Nykyisten tuulimyllyjen siivet valmistetaan komposiittirakenteista kerroksittain. Käytetyt materiaalit ovat muoviteollisuuden kovia kemikaaleja. Yhtenä bisfenoli A. Varsin ikävä aine, jonka käyttöä on rajoitettu ja jota valvotaan tarkasti.

    Norjassa noin vuosi sitten julkaistu tutkimuksen mukaan yksi voimala päästää vuodessa noin 60–70 kiloa mikromuoveja luontoon. Jos merelle tehdään suurimmat tuulipuistot, niin mikä on muovi- ja myrkkymäärä, joka sieltä kiertää ruokapöytiimme?

    Tuulivoima tuottaa yli puolet ajastaan sähköä alle 30 prosentin teholla. Ei siis ole puhdasta eikä tehokasta tuotantoa.

    Jos todella haluttaisiin tehdä ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa, lähdettäisiin liikkeelle teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen vähäpäästöisen teknologian kehittämisestä ja edistämisestä.

    Erilaisia järjestelmiä ja tekniikkaa on olemassa, eikä tarvitsisi kurittaa köyhää kansaa energiaveroilla ja maksuilla.

    Olisi myös mahdollista soveltaa tuuligeneraattorien tekniikkaa jokien varsille. Vesiratas pyörisi aina eikä tarvitsisi tuulella käydä eikä patoja rakentaa.

    Suomesta olisi mahdollista tehdä puhdistusteknologian mallimaa, mutta ei ole poliittista tahtoa eikä ohjelmaa asian eteenpäin viemiseksi.

    Arvo Latomaa

    Raahe

    Artikkelin aiheet
    tuulivoima
    vihreä siirtymä
    mikromuovi
    bisfenoli A
    ympäristöystävällinen energia
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi