• Turvetta voitava käyttää jatkossakin

    Tulevat vuodet näyttävät Euroopassa ajan, jolloin energian hinnalla ja päästökaupalla ei ole enää mitään merkitystä.
    Kansalaisaloite turpeen uusiutuvuudesta on ollut eduskunnan käsittelyssä pitkään. Kuvituskuva.
    Kansalaisaloite turpeen uusiutuvuudesta on ollut eduskunnan käsittelyssä pitkään. Kuvituskuva. Kuva: null
    Mielipide|Energia
    17.8.202217:30
    Lukijalta
    Maria Rautanen

    Olemme ajautuneet itse aiheutettuun energiakriisiin. Vihreä siirtymä on päässyt tavoitteeseensa: mitä kalliimpi energia sitä vähemmän sitä tuhlataan.

    Vihreää siirtymää hekumoineet eivät tulleet ajatelleeksi, että Pohjoismaissa ei lämmitetä taloja huvin vuoksi, eikä se ole vain rikkaiden etuoikeus. Talvella lämpöä tarvitsevat myös vähävaraiset, eikä heillä ole varallisuutta osallistua ilmastohurmokseen.

    Kotitalouksien yleisin lämmitysmuoto on edelleen kaukolämpö. Yli 50 prosenttia Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä menee ihmisten koteihin.

    Kaukolämpöä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa ja erillisissä lämpölaitoksissa. Polttoaineena on käytetty pääasiassa puuta, maakaasua, kivihiiltä sekä turvetta.

    Hallitus halusi ajaa vuonna 2021 kotimaan turvetuotannon alas. Energiaa kun oli saatavilla muutenkin, esimerkiksi venäläistä turvetta, puuhaketta, kivihiiltä ja maakaasua, tuontisähköä unohtamatta.

    Asiantuntijat olivat eri mieltä, energian huoltovarmuutta ei pidä menettää – turvetta tarvitaan jatkossakin.

    Turveaumat huutavat nyt tyhjyyttään, eikä edes Huoltovarmuuskeskus ole päässyt sateisen kesän vuoksi turpeen nostotavoitteeseensa.

    Talousvaliokunnassa käsitellään energiatalouteen liittyviä asioita. Valiokunnassa istuu hallituspuolueiden lisäksi jäsenet kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Kansalaisaloite turpeen luokittelusta uusiutuvaksi luonnonvaraksi on odottanut kohta vuoden valiokunnan pöydällä käsittelyä.

    Valiokunta kokoontuu tietojeni mukaan neljä kertaa viikossa. Silti aikaa ja tahtoa aloitteen käsittelyyn ei näytä löytyvän Venäjä-pakotteista huolimatta.

    Kysymys kuuluu, kenen maaliin energiakriisiä pelataan.

    Tulevat vuodet näyttävät Euroopassa ajan, jolloin energian hinnalla ja päästökaupalla ei ole enää mitään merkitystä. Silloin lauletaan, kuka saa ja kenelle annetaan.

    Maria Rautanen

    diplomi-insinööri, yrittäjä

    Pori

    Artikkelin aiheet
    turve
    energiakriisi
    huoltovarmuus
    vihreä siirtymä
    kaukolämpö
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi