Lukijalta: Ilmatieteen laitoksen pääjohtajalla on virheellisiä näkemyksiä Suomen hiilineutraaliustavoitteesta

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kritisoi Suomen hiilineutraaliustavoitetta: ”Olemme useista muista maista poiketen sitoneet tavoitteemme maankäyttöön” (MT Metsä 9/10). Hänen mukaansa tavoitteessa kytketään toisiinsa kaksi eri aikaskaalaa: pitkäikäiset fossiiliset päästöt ja metsät, jotka voivat sitoa vapautuneen hiilen takaisin 50–100 vuoden aikajänteellä. Lisäksi hän kertoo, että vanhat metsät muuttuvat päästölähteiksi ja että Ruotsi ei ole sitonut tavoitettaan nieluun. Nämä väitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Toisin kuin Taalas sanoo, kaikilla EU:n jäsenmailla on nettonielutavoite, joka kattaa metsät, maatalousmaat ja maankäytön muutoksen. Myös hänen viittauksensa Ruotsiin on virheellinen. Ruotsin tavoite on saavuttaa EU:n nielutavoite ja luoda lisäistä nielua. Tämä lisäinen nielu lasketaan osaksi hiilineutraaliuden saavuttamista. Ruotsiin verrattuna Suomen hiilineutraaliustavoite on vaatimaton – Suomen laskentatavalla Ruotsi on hiilineutraali jo ennen tämän vuosikymmenen loppua.

Taalaksen mukaan metsien varassa ei päästä hiilineutraaliksi, vaan päästöjä tulee vähentää. Tietysti pitää ja siksi ilmastolaki vaatii merkittäviä päästövähennyksiä. Arvioni mukaan teollisuuden päästöt ovat vuonna 2035 4–5 Mt. Jos vähennämme taakanjakosektorin päästöjä EU-tavoitteiden mukaan, ne ovat noin 10–11 Mt. Tarvitsemme nettonielua 14-16 Mt. Nielua tuotetaan lisäämällä metsän kasvua, vähentämällä maaperäpäästöjä ja metsäkatoa sekä luomalla teknologisia nieluja.

Ilmastotutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet vääräksi Taalaksen näkemykset vanhoista metsistä päästölähteinä, ja metsien kyvystä sitoa hakkuissa vapautunut hiili 50–100 vuodessa (ks. YLE 25.4. 2019).

Taalas peräänkuuluttaa konsensusta toimijoiden kesken. Sitä todella tarvitaan, mutta kyllä sen täytyy nojata nielujen ylläpitoon osana ilmastotoimia, kuten Euroopan tieteellinen ilmastopaneelikin edellyttää. Suomi on laiminlyönyt maankäyttösektorin tavoitteen ja se uhkaa aiheuttaa veronmaksajille miljardilaskun. Tässä minun ehdotukseni konsensukseksi: saavutetaan vuoden 2030 nielutavoite, 7,6 Mt, vähentämällä maaperäpäästöjä turvemailla, tuotetaan teknologista nielua 6 Mt ja lisäistä nielua 1 Mt vuoteen 2035. Hiilineutraalius on perusteltu tavoite ja näin se saavutetaan.

Markku Ollikainen

Tutkimusjohtaja, ympäristötaloustieteen emeritusprofessori

Helsingin yliopisto