• Suomi voisi ottaa mallia muista EU-maista, kuten Irlannista, joissa koulujakelujärjestelmää vahvistetaan kansallisella rahoituksella

    Lasten ja nuorten kasvisten käyttö on suosituksiin nähden liian vähäistä, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta tutustua kasviksiin kotona.
    EU:n koulujakelujärjestelmän eli koulumaito- ja -hedelmätuen tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja.
    EU:n koulujakelujärjestelmän eli koulumaito- ja -hedelmätuen tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja.  Kuva: Sanne Katainen
    Mielipide|Koulutus
    3.7.202209:30
    Lukijalta
    Silja Varjonen, Aliisa Hyvönen & Saila Paavola

    Lapsena opitut, terveyttä edistävät ruokailutottumukset vaikuttavat aikuisikään saakka. Ruokakasvatus päiväkodissa ja koulussa tavoittaa eri taustoista tulevat lapset edistäen terveyden tasa-arvoa.

    EU:n koulujakelujärjestelmän eli koulumaito- ja -hedelmätuen tavoitteena on edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja. Järjestelmässä on kehitettävää tavoitteen saavuttamiseksi, ja sen julkinen kuuleminen onkin käynnissä heinäkuun loppuun.

    Tuettujen elintarvikkeiden lisäksi koulujakelujärjestelmään tulee jatkossakin liittää ruokakasvatuksellisia toimenpiteitä. Maistuva koulu -tutkimuksen mukaan säännöllinen ruokakasvatus lisää koulupäivän aikaisen täysipainoisen lounaan nauttimista alakoululaisilla. Ruokakasvatuksen rahoitus onkin pidettävä koulujakelujärjestelmässä vähintään nykyisellä tasolla.

    Kestävän ja terveyttä edistävän ruokavalion avaimia ovat kasvispainotteisuus ja monipuolisuus, joita on tärkeää opetella jo lapsuudessa. Koulujakelujärjestelmän tuki tulee jatkossa kohdistaa erityisesti kasviksiin, hedelmiin, marjoihin ja täysjyvätuotteisiin, joita on terveellisessä ja kestävässä ruokavaliossa runsaasti.

    Jotta koulujakelujärjestelmä todella tukisi lasten ja nuorten kestäviä ja terveellisiä ruokailutottumuksia, on hedelmätukea hyödynnettävä nykyistä paremmin Suomessa. Kouluhedelmätuen uudistamiseen, kuten tuotevalikoiman laajentamiseen ja hakemisen helpottamiseen, tulee osoittaa kansallista lisärahoitusta.

    Nykyinen EU-rahoitus ei edes riittäisi ideaalitilanteeseen, jossa kaikki Suomen kunnat hyödyntäisivät hedelmätukea. Suomi voisi ottaa mallia muista EU-maista, kuten Irlannista, joissa koulujakelujärjestelmää vahvistetaan kansallisella rahoituksella.

    Lasten ja nuorten kasvisten käyttö on suosituksiin nähden liian vähäistä, eikä kaikilla lapsilla ole mahdollisuutta tutustua kasviksiin kotona. EU:n koulujakelujärjestelmää ja sen kansallista toimeenpanoa kehittämällä kestävä ja hyvinvointia edistävä ruokavalio voidaan tehdä kaikille lapsille ja nuorille tutuksi.

    Silja Varjonen

    toiminnanjohtaja

    Aliisa Hyvönen

    Saila Paavola

    ruokakasvatuksen asiantuntijoita

    Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle