Ilmastolaki astuu voimaan ensi viikolla – maa- ja metsätaloudessa voidaan tehdä paljon ilmastokriisin torjumiseksi

Poikkeukselliset helteet ovat koetelleet eteläistä Eurooppaa viime päivinä. Lämpötila on noussut yli 40 asteen, vaikka kesä on vasta alussa. Pahimmillaan kuumuus voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi vuonna 2003 helleaallot aiheuttivat Länsi-Euroopassa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.

Korkeat lämpötilat ovat vain yksi esimerkki ilmastokriisin vuoksi lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä. Jos emme hillitse ilmaston lämpenemistä nyt, tulevat sen haittavaikutukset kasvamaan.

Siksi on tärkeää, että eduskunta hyväksyi tänä keväänä yhden hallituksen tärkeimmistä ilmastotoimista. Kyseessä on ilmastolain uudistus, joka astuu voimaan jo ensi viikolla, heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Ilmastolain uudistuksella varmistamme, että Suomi tekee osansa ilmastokriisin torjunnassa. Jo omalla ympäristö- ja ilmastoministerikaudellani aloitettu uudistus on tehty tarkasti tiedettä kuunnellen.

Lain ytimen muodostavat Suomea sitovat päästövähennystavoitteet, jotka perustuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin.

Uuteen ilmastolakiin on ensimmäistä kertaa kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään 2035. Kirjaus tarkoittaa, että vuonna 2035 maamme hiilinielujen on sidottava saman verran hiilidioksidia kuin mitä päästämme ilmakehään.

Hiilineutraaliustavoite nojaa siihen, että hiilinielumme kasvavat nykyisestä. Suomessa merkittävin hiilinielu ovat metsät, jotka yhdessä viljelysmaan, kosteikkojen ja muun maan kanssa muodostavat niin sanotun maankäyttösektorin. Hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa maankäyttösektorin nielun laskettiin voivan kasvaa 21:een miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin.

Luonnonvarakeskuksen toukokuun lopussa julkaistujen laskelmien mukaan maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta 2,1 miljoonan tonnin päästölähteeksi. Täyskäännöksen syynä ovat tutkijoiden mukaan metsien alentunut kasvu ja lisääntyneet hakkuut. Ne ovat pienentäneet metsien hiilinielua siten, että muiden maankäyttöluokkien päästöt ovat metsien nettonielua suuremmat.

Tämä on vakava paikka ilmastokriisin torjunnan kannalta. Ilman maankäyttösektorin hiilinielua päästöjä on vähennettävä entistä enemmän ja nopeammin.

Uudessa ilmastolaissa keskeinen parannus on, että laki ulotetaan ensimmäistä kertaa koskemaan myös maankäyttösektoria. Lakiin asetetaan tavoite hiilinielujen vahvistamisesta ja siihen lisätään viranomaisille velvollisuus laatia maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Tämä on tärkeä askel, sillä maa- ja metsätaloudessa voidaan tehdä paljon ilmastokriisin torjumiseksi.

Uuden ilmastolain voima on siinä, että se ohjaa Suomen ilmastopolitiikkaa pitkäjänteisesti. Laki varmistaa, että päästöjä vähennetään ja nieluja vahvistetaan yli vaalikausien. Tämä on tärkeää, sillä ilmastotyö ei saa katketa. Laki on vahva signaali myös yrityksille: Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin.

Seuraavaksi ilmastolain kaltainen puitelaki tarvitaan ohjaamaan viranomaisten ja hallitusten toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ilmastokriisin veroinen uhka. Siksi ympäristöministeriössä on jo käynnistetty selvitys uudesta luontolaista.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja sisäministeri.