• Lietelanta ei ole ongelma vaan hyödyke

    Mielipide
    28.10.201107:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Lietelannan nestepitoisuus on noin 95 prosenttia painostaan joten kuiva-ainetta on vain viisi prosenttia. Haitat tulevat kuljetuksesta, levityksestä ja hajusta. Haju levitysvaiheessa voi olla ulkopuolisille liikaa, ja naapurien riitojen aihe. Lantaongelma syntyi suurten karja- ja sikatilojen myötä. Pienimuotoisempi maatalous, jossa tilan pinta-ala ja tuotetun lannan määrä paremmin kohtaisivat, olisi yksi ratkaisu. Tähän ei liene paluuta. Lietelannan käsittelyyn ajatuksena, haitaton hyötylanta, kannattaa kiinnittää huomiota.

    Nesteen suodatus lietelannasta vähentäisi haittoja. Neste olisi mahdollista siirtää putkistossa ja sadettaa pelloille. Suodatuksessa mm. suotonauhapuristimella päästään 16–20 prosenttia kuiva-ainepitoisuuteen, jolloin lannan määrä on noin 1/5 alkuperäisestä. Lietelannan ravinnepitoisuus on vähäinen 2–5 kg kuutiometrissä, joten kalliita kuljetus- ja levityskuluja kannattaa minimoida. Tehokas ja halpa lietelannan suodatus ja pienentynyt levitettävän lannan määrä on ykkösasia. Suodatettu neste sisältää

    typpeä ja kiintoaine fosforia.

    Pienimuotoinen kokeilu

    suotonauhapuristimella onnistui hyvin, apuna käytettiin vain ferrisuolaa. Myös kuivaavaa ruuvia kannattaisi hintansa vuoksi kokeilla. Lietelannan esikäsittely on tarpeen ennen suodatusta. Hapettamalla (ilmastamalla) lietelantaa sopivassa lämpötilassa noin kaksi vuorokautta saadaan mikropopulaatio muuttamaan lietelanta humuksen tapaiseksi isomolekyylisiksi yhdisteiksi.

    Tällöin myös hajuhaittaa saadaan vähennetyksi, jopa poistetuksi.

    Biokaasukehittimellä lietelanta saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä maatilojen

    tarpeisiin mm. lämmön ja

    sähkön tuotannolla. Jotta hiili-

    jalanjälki olisi mahdollisimman

    pieni, pitäisi vapautuva hiilidioksidi hyödyntää kasvihuoneissa esimerkiksi kurkkujen ja tomaattien kasvatuksessa.

    Investointien esteenä on, ettei ylijäämäenergiaa voi hyödyntää esimerkiksi myymällä sähköä valtakunnan verkkoon määrän vähäisyydestä johtuen. Tässä uusilla päättäjillä olisi

    työsarkaa, jotta sähkön pientuottajat pääsisivät syöttötariffien piiriin.

    Artikkelin aiheet
    lietelanta
    maatalous
    biokaasu
    kiertotalous
    ympäristö
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle