Lukijalta: Luontaisten puulajien käyttäminen tukee luontokadon pysäyttämistavoitteita - vierasperäiset lajit vievät kehitystä väärään suuntaa

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 2.7.2023 artikkelin puulajikirjon lisäämisestä Suomen metsissä. Luonnonvarakeskus on tunnistanut, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää nykyisten pääpuulajiemme, männyn, kuusen ja koivujen lisäksi laajenevaa puulajivalikoimaa. Huolestuttavaa on, että tutkimus esittää vierasperäisten puulajien lisäämistä osana suomalaista metsänkasvatusta.

Sekä Suomi että metsätoimiala ovat jo sitoutuneet tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä koko yhteiskuntaa koskeva tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan kehittämällä Suomessa luontaisesti esiintyviin puulajeihin perustuvaa metsätaloutta. Tiedämme jo, että vierasperäiset lajit vievät kehitystä kokonaan väärään suuntaan.

Muuttuvassa ilmastossa on välttämätöntä tarkastella nykyisten puulajiemme elinkelpoisuutta uusissa olosuhteissa. Erityisesti kuusi on uhattuna erilaisten hyönteis- ja sienituhoriskien vuoksi. Puulajivalintoja tehtäessä on tunnistettava ekologian peruskysymykset. Suomalainen metsätalous perustuu luontaisten, meille jääkauden jälkeen levinneiden puulajien hyödyntämiseen. Puulajivalinta vaikuttaa koko metsäekosysteemin toimintaan. Käyttämällä luontaisia puulajeja valitsemme puulajin lisäksi koko sen luontaisten lajien kirjon, joka on sopeutunut puiden kanssa kiinteään yhteiseloon eri rooleissaan. Osa lajeista on tiukasti sitoutunut vain yhteen puulajiin, ja osa näistä lajeista on ekosysteemien toiminnalle tärkeitä, esimerkkinä vaikkapa puiden kanssa symbioosissa elävät mykorritsasienet.

Vierasperäisten lajien vaikutuksista riittää vielä tutkittavaa. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että puulajien vaihto vaikuttaisi sekä metsiemme yleisiin generalisteihin että uhanalaiseen lajistoon negatiivisesti.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä. Tutkimuksen tulee tukea tätä muutosta tarjoamalla tiedeperustaa ratkaisuille, joilla kehitetään suomalaisiin puihin perustuvaa metsätaloutta. Ilmastokestävässä metsätaloudessa tutkittavaa riittää puiden ominaisuuksista, niiden kasvuympäristöstä ja puulajisuhteista.

Suomalaisen metsäntutkimuksen ja metsäpolitiikan tulee tunnistaa metsätaloutemme ekologisen kestävyyden kenties tärkeimmän perusperiaatteen merkitys. Käyttämällä luontaisia lajeja metsien uudistamisessa erottaudumme plantaasimetsätaloudesta ja ylläpidämme metsäekosysteemien luontaista diversiteettiä.

Suomalainen tapa tuottaa puuta luontaisia puulajejamme käyttäen tulisi olla kansainvälisen mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena ekologisen kriisin keskellä. Tutkimus ja kehitys tulisi kohdentaa tukemaan niitä lähtökohtia ja tavoitteita, joihin metsäsektorin toimijat ovat jo sitoutuneet. Tiedeperustainen kestävyysmurros kaipaa yhteisesti jaettavan vision ja yhteisen näkemyksen toiminnan lähtökohtaisista perusteista.

Anniina Kostilainen

yhteiskuntasuhdepäällikkö, Sahateollisuus ry

Panu Halme

luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Timo Lehesvirta

johtava luontoasiantuntija, Metsä Group