Demokratian tila on jo useiden vuosien ajan heikentynyt sekä uusissa että vakiintuneissa demokratioissa. Economist Intelligence Unitin (EIU) demokratiaindeksin mukaan demokratioiden määrä on laskenut edellisvuodesta. Alle puolet maailman väestöstä asuu demokratioissa. Vuodesta 2006 alkaen julkaistun demokratiaindeksin kokonaistulos oli heikompi kuin kertaakaan aiemmin. Myös muut demokratian tilaa mittaavat raportit ovat viime vuosina kertoneet samaa viestiä.
Demokratialla menee huonosti ja siitä on syytä olla huolissaan – eikä pelkästään demokratian itsensä vuoksi. Ukrainan sota on yksi osoitus siitä, kuinka kohtalokkaita virhearvioita autoritaarisissa valtioissa voidaan tehdä. Monipuoluedemokratiassa ristiriitoja voidaan käsitellä rauhanomaisesti osana poliittista keskustelua ja päätöksentekoa, joten demokratia edistää myös tässä mielessä vakautta.
Demokratioissa on vähemmän korruptiota ja myös ihmisoikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo toteutuvat paremmin. Demokratiat panostavat muita enemmän koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä tekevät kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
Demokratia on tärkeä painopiste Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa. Valitettavasti se ei juuri näy käytännössä. OECD:n uusimpien tietojen mukaan vuonna 2019 demokratiatuen osuus oli 2,8 prosenttia kaikista Suomen kehitysyhteistyöhön kohdennetuista varoista. Tarve demokratian puolesta tehtävän työn vahvistamiseksi on suuri. Demokraattisempi ja vakaampi maailma on Suomen etu.
Samalla, kun autoritaarinen kehitys olisi pysäytettävä ja haurasta demokratiakehitystä tuettava, on myös aktiivisesti kehitettävä ja puolustettava demokratiaa. Demokratiaa ei tule pitää itsestäänselvyytenä edes Suomessa tai muissa demokratiaindeksin kärjessä olevissa maissa, vaan meidän on huolehdittava toimivan demokratian edellytyksistä myös jatkossa.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.