Lukijalta: Suomen kasvu edellyttää vakaata ja kilpailukykyistä veropolitiikkaa

Hallituksen tuore budjettipäätös kaivosten sähköveroluokan kiristämisestä heijastuu haitallisesti sekä suoraan kaivosteollisuuteen että mittavaan alihankintaketjuun. Lisäksi epävarmuus kaivosmineraaliveron tulevaisuudesta heikentää investointiympäristön näkyvyyttä.

Suomessa toimii jo nyt monia kotimaisia kaivosyrityksiä ja alihankkijoita. Nämä yritykset investoivat Suomeen, työllistävät Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen.

On selvää, että veronkorotukset ja epävarmuus haittaavat kotimaisten toimijoiden investointikykyä ja heikentävät talouskasvua.

Suomella on maaperässään useita mineraaleja, joiden hyödyntäminen olisi paitsi viisasta, myös välttämätöntä. Investointiympäristön ennustettavuus ja vakaus on keskeinen tekijä, kun pitkäaikaisia kaivosinvestointeja harkitaan. Veronkorotukset ja vaikeasti ennakoitava talouspolitiikka ovat myrkkyä mittavia pääomia vaativissa investoinneissa.

Ylikireä verotus voi karkottaa investointeja maihin, joissa toimintaympäristö on kaivosalan näkökulmasta kilpailukykyisempi. Tämä tarkoittaa paitsi menetettyjä työpaikkoja ja verotuloja, myös sitä, että Suomen mahdollisuus toimia vastuullisen ja kestävän kaivostoiminnan edelläkävijänä heikkenee.

Epäsuotuisat muutokset lainsäädännössä syövät luottamusta päätöksenteon pitkäjänteisyyteen ja voivat johtaa siihen, että kriittisiä mineraaleja aletaan tuottaa sellaisissa maissa, joissa olosuhteet ovat Suomea heikommat.

Suomen kannattaa panostaa vakaaseen ja houkuttelevaan investointiympäristöön, jossa kaivosteollisuuden rooli osana puhdasta siirtymää ja huoltovarmuutta tunnistetaan. Vastuullisella kaivostoiminnalla voidaan edistää sekä kansantalouden hyvinvointia että kestävämpää tulevaisuutta. Mahdolliset muutokset verotuksessa on tehtävä harkiten ja yhteistyössä alan kanssa niin, että ne tukevat sekä taloudellista kasvua että yhteisesti asetettuja ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Ympäristötehokkuutta ja kotimaista jalostusarvoa parantavien investointien käyttöönottoa tulisi kannustaa esimerkiksi verohuojennusten keinoin.

Ruotsissa tehdään pitkiä, ylivaalikautisia päätöksiä, hallituskokoonpanosta riippumatta. Suomessa jokainen hallitus aloittaa lähestulkoon alusta. Kaikki veroratkaisut tulisi tehdä yhdessä alan kanssa siten, että ne huomioivat sekä ympäristö- että talousnäkökulmat. Maastamme puuttuu ylivaalikautinen vakaa teollisuuspolitiikka ja siksi moni kotimainen yritys etsii sopivia investointikohteita yhä enenevissä määrin Suomen rajojen ulkopuolelta.

Tuomas Tapojärvi

Tapojärvi-konserni