Maatalouden vihreä siirtymä on välttämätön mahdollisuus

Maatalouden akuutti kustannuskriisi johtuu paljolti fossiilienergian hinnan noususta ja Venäjältä tulevien lannoiteraaka-aineiden saantiongelmista. Kun maataloustuotteiden jalostusketjusta puuttuu esimerkiksi kuljetusalalta tuttu polttoainelisää vastaava hinnoitteluelementti, on kustannuskriisi valmis.

Lyhyellä tähtäimellä meidän on huolehdittava tuotannon jatkumisesta. Näköpiirissä oleva globaalin viljapulan torjuminen on elintärkeää. Maatalouden vihreän siirtymän kannalta saatamme nyt joutua ottamaan myös taka-askelia, jotta potilas ei kuole operaatiossa. Krapulaa ei kuitenkaan voi ikuisesti siirtää lisäryypyllä. Siksi kriisitoimissakin on varottava syventämästä kierrettä.

Energiaveropalautusta ja lfa-korotusta fiksumpi kriisituki saattaisi olla 2021 maksettujen arvonlisäverojen palautus. Niiden palautus olisi nopeaa ja tuki ohjautuisi tiloille, jotka oikeasti ovat jo tuottaneet ruokaa markkinoille. Tällaista tukea saisivat myös ne edistykselliset viljelijät, jotka ovat jo investoineet uusiutuviin energioihin esimerkiksi viljan kuivauksessa.

Tämänhetkisessä kustannuskriisissä monipuoliset, biologista typensidontaa tehokkaasti hyödyntävät ja rehuomavaraiset tilat selviävät vähemmällä kuin voimakkaasti väkilannoitteisiin tai ostorehuihin nojaava tuotanto. Tämä näkökulma vahvistaa vihreän siirtymän tarvetta myös maataloudessa.

Vihreässä siirtymässä huolellinen analyysi toteutusjärjestyksestä on tärkeä. Traktorien polttoaine on epäilemättä vaikein pala. Typpilannoitusta – noin 40 prosenttia kasvinviljelyn energiankulutuksesta – voi korvata biologisella typensidonnalla ja lämmöntuotantoon eri tarkoituksiin puupohjaiset ratkaisut ovat jo kypsää tekniikkaa. Turve-energialle jouduttaneen nyt antamaan muutamia vuosia lisäaikaa turvallisuus- ja huoltovarmuusperustein.

Uuteen tulevaisuuteen tarvitaan kaikkien panosta ja joustoja, jotta siirtymävaiheessa kaikki pysyvät mukana. On myös varmistettava, että siirtymä on todellinen, ei pelkkää sanahelinää ja uuskieltä.

Kirjoittajat ovat vihreän maatalouspolitiikan asiantuntijaohjausryhmän puheenjohtajat.