Puukaupalla on merkitystä myyjälle ja ostajalle. Vaikutusta on myös verottajalle. Entäs jos puun myynnistä valtion kassaan kilahtavat verot ohjattaisiinkin toisin?
Voisi pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, jossa puukaupan tuomat veroeurot kohdennettaisiinkin valtion sijasta suoraan siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee.
Paljon puhutaan metsänomistuksen kaupungistumisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että iso osa nykyisistä metsänomistajista asuu kaupungeissa. Metsä voi sijaita eri puolella Suomea ja kokonaan eri kunnassa. Jos puukaupasta tulevat veroeurot kohdennettaisiin siihen kuntaan, jossa metsä sijaitsee, hyödyntäisi se suoraan kyseistä aluetta. Tämä voisi elävöittää metsäpinta-alaltaan suuria kuntia.
Tosin uskallan epäillä, että kaikki suuret kaupungit eivät ehkä olisi saamaa mieltä verojen kohdentamisesta. Kuitenkin asiaa kannattaisi pohtia samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta yhteiskunnallista asiaa.
Suomen laaja-alaisuutta ja harvaanasutusta hyödyttäisi myös se, jos liikenteestä perittävät maksut ja verot kohdennettaisiin enemmän tiestön kunnossapitoon. Varsinkin pienempi tieverkosto tarvitsisi koko ajan kipeästi lisää rahoitusta.
On metsänomistajankin etu, että se kunta ja alue, jossa metsä sijaitsee, säilyy elinvoimaisena. Maan ja metsän arvolle on hyväksi, että alue voi hyvin ja tiestö on kunnossa. Joten verotulojen mahdollista myönteistä merkitystä ei kannata väheksyä.
Maan ja metsän arvolle on hyväksi, että alue voi hyvin ja tiestö on kunnossa.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.