• Lukijalta: Nyt kannattaa vetää valokuitu omaan kylään

    Maaseudun laajakaistayhteyksien parantamiseen on saatu 53 miljoonan euron rahoituspotti. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua pian, sillä rahaa ei riitä kaikille.
    Tilaajalle
    Kirjoittajat kehottavat hakemaan maaseudun laajakaistainvestoiteihin varattu tuke alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista.
    Kirjoittajat kehottavat hakemaan maaseudun laajakaistainvestoiteihin varattu tuke alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Kuva: Sami Karppinen
    Mielipide|Tekniikka
    21.11.202318:45
    Lukijalta
    Noora Pehkonen & Marianne Selkäinaho

    Nettiyhteys katkeaa juuri, kun lääkärin etävastaanotto alkaa. Elokuvan katselu jää kesken, koska mobiiliyhteyden nopeus vaihtelee. Etätöistä ei tule mitään, koska välillä netti toimii ja välillä ei.

    Hankaluudet verkkoyhteyksissä ovat valitettavan tuttuja vielä monelle suomalaiselle, sillä jopa yli 1,4 miljoonaa kotitaloutta on vailla valokuituyhteyttä. Palveluiden siirtyminen verkkoon ei tule lähivuosina ainakaan vähentymään: esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat todennäköisesti entisestään digitalisoitumaan.

    Nyt maaseudun laajakaistayhteyksien parantamiseen on saatu 53 miljoonan euron rahoituspotti. Tämä EU:n maaseuturahaston rahoitus ei edellytä hankkeelta kunnan rahoitusosuutta eli mahdollistaa yhteyksien rakentamisen myös niillä alueilla, joissa kuntaa ei saada mukaan hankkeeseen.

    Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua pian, sillä rahaa ei riitä kaikille. Rahoitusta haetaan alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista.

    EU:n maaseuturahaston laajakaistarahoitus on ollut suosittua ja erittäin tuloksekasta aikaisempina vuosina. Hankkeita on haettu ja toteutettu hurjalla vauhdilla. Näin maaseudun verkkoyhteyksiä on saatu parannettua hitaasti mutta varmasti. Työtä on silti vielä valtavasti jäljellä.

    EU-komissiolla on suuret tavoitteet, jotta myös maaseutualueilla rakennettaisiin huippunopeita yhteyksiä ja etteivät maaseudun yritykset ja asukkaat jäisi digikehityksen ulkopuolelle.

    Tällä hetkellä markkinoidaan isosti 5G-yhteyksiä. 5G-verkko vaatii toimiakseen entistä kattavamman valokuituverkon. Jos asuinalueellasi ei ole valokuituverkkoa, sinne ei tule 5G-verkkoakaan.

    Huippunopeiden kiinteiden yhteyksien (vähintään 100 Mbit/s) piirissä on tällä hetkellä noin 73 prosenttia suomalaisista.

    Alueellisesti saatavuudessa on eroja kaupunkien ja maaseudun välillä – yhteydet keskittyvät asutuskeskuksiin ja niiden ympäristöön. Vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimivien yhteyksien tilanne on huonoin Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Näissä maakunnissa yhteydet ovat saatavilla vain noin puolella asukkaista. Edelleen koko maassa on 5 kuntaa, jossa 100 Mbit/s nopeudella toimivia yhteyksiä ei ole ollenkaan ja 32 kunnassa se on saatavissa alle 10 prosentilla väestöstä.

    Noora Pehkonen

    johtava asiantuntija

    Ruokavirasto

    Marianne Selkäinaho

    johtava asiantuntija

    maa- ja metsätalousministeriö

    Artikkelin aiheet
    valokuitu
    maaseutu
    laajakaista
    EU-rahoitus
    digikehitys
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotti vakuutti kokeilussa tarkkuudellaan ‒ kone noudatti ennakkosuunnitelmaa tarkasti

    Tilaajalle
  • Koneviesti tutustui ensimmäiseen Suomeen tulleeseen AgXeed-peltorobottiin touko-kesäkuussa Köyliössä.

    Koneviesti | AgXeed-peltorobotin anturit ja ohjelmisto korvaavat kuljettajan ‒ sähköinen voimansiirto on hyötysuhteeltaan hyvä

    Tilaajalle
  • Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden.

    Koneviesti | Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle