Lukijalta: Kymijoen vesistöstä metsähistorian esittelyalue

Lähemmäs 100 vuoden ajan puu saatiin metsästä hevosen vetämänä ja se jatkoi matkaansa vettä pitkin. Alamäkeen mentiin aina, myös hevosella, korkeuseroa eli potentiaalienergiaa hyödyntäen.

Näin syntyivät vesistöittäin ja vedenjakajia ”kunnioittaen” 1800-luvun lopussa ”puulaakit”, joista kasvoi ällistyttävän nopeasti maailmanlaajuisia toimijoita.

Nyt kun Kymenlaaksossa sammutellaan valoja Sunilan ja Anjalan tehtaista Voikkaan, Summan ja Myllykosken jatkoksi, voisimme tehdä kansallisen päätöksen: kerrotaan Suomen metsäteollisuuden tarina ja historia havainnollisesti ja kattavasti ainakin yhdessä vesistössä, Kymijoen vesistöalueella. Mukaan pitäisi saada teollisuuden ja museoiden lisäksi myös paikallisia toimijoita kuten kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksiä sekä matkailuyrityksiä.

Kyse ei olisi vain tehtaista ja niiden yhteisöistä, sillä hakkuu, kuljetus ja uitto toivat ”tehtaan valoa” syrjäisimpäänkin metsäkylään. Keski-Suomikin oli Kymi-yhtiön hankinta-aluetta, vaikka tehtaat sijaitsivat kaukana Kuusankoskella. Jämsän pientiloilta tulevat hevosajurit tiesivät, että Kymi oli ”jämpti” firma, jonka rekiraiteet oli parhaiten huollettu.

Kun tarkasteltavana on koko vesistöalue, mukaan tulevat Kymijoen lisäksi Lahden ja Heinolan sahat ja tehtaat, Päijänteen tehtaat Jämsänkoskella, Säynätsalossa, Jyväskylässä ja edelleen yläpuolisten vesireittien tehtaita ja sahoja Äänekoskella. Puusta on kilpailtu aina, mutta firmoja sitoi yhteen sama vesistö ja uittoyhdistys, Kymin uittoyhdistys. Kunhan puun sai metsästä järveen, oli paljon voitettu. Sen jälkeen se teki matkaa laitokselle vuodenkin verran.

Keskusnäyttely voisi sijaita maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseossa tai Kuusankoskella Kymi-yhtiön vanhoissa tehdasrakennuksissa. Keskeinen historia ja kuvat tulisi verkkoon, mutta tarina todentuisi maastossa, rannoilla ja tehdaspaikoilla, kehyksenään komea Kymijoki ja sen yläpuoliset upeat järvialtaat ja maisemat.

Tarina ällistyttää vauhdillaan jokaisen. Miten Venäjän purkaessa Ruotsin vallan aikaiset sahausrajoitukset Kotkan saarelle nousee 1870-luvulla sahoja ja heti perään jokivarteen puuhiomoita ja sellu- ja paperitehtaita.

Muutamassa vuosikymmenessä Kymi-yhtiö oli Euroopan suurimpia paperintuottajia. 30-luvun lopussa Suomen ulkomaanviennistä 82 prosenttia oli metsäteollisuustuotteita.

Jaakko Luoma

toimittaja

Säynätsalo