Tarvitsemme lisää liikuntaa

Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat esimerkiksi liikuntatottumukset, liikunnan harrastusmahdollisuudet, liikuntapaikat, koulu- ja työmatkojen pituudet ja niiden kulkemistapa sekä istuva elämäntapa. Se voi koostua esimeriksi nettipeleistä, Netflixistä ja työstä.

Joulukuussa julkaistujen Move-testin tulosten mukaan neljällä oppilaalla kymmenestä fyysisen toimintakyvyn puutteellisuus voi haitata arjessa jaksamista. Eniten tähän ryhmään kuuluvia lapsia on maaseutumaisissa kunnissa. Move-testissä mitataan oppilaiden kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.

Olen aina ollut halukas liikkumaan. Koulumatkani kuljin taksilla tai linja-autolla, mutta tykkäsin liikkua koulupäivien aikana. Pelasimme pelejä, leikimme hippaa tai hiihdimme välitunnilla.

Tein kotona maataloustöitä, ne olivat fyysisiä, mutta siitä huolimatta halusin liikkua muutenkin. Kävin kylätiellä lenkillä ja kesällä peltotöiden lomassa tein lihaskuntoliikkeitä. Hiihdin rinkiä kotitilan pellolla. Opiskeluaikoina kulutin aktiivisesti aikaa jumppatunneilla, juoksin ja kävin salilla. Kun lapset syntyivät, tein vaunulenkkejä ja kehitin jumpan leikkikentälle.

Joku voi tätä lukiessa ajatella, että olen liikuntahullu. Itse koen, että olen pyrkinyt löytämään eri elämäntilanteeseen sopivia tapoja lisätä liikuntaa. Koen, että pienillä muutoksilla arkeen voi saada merkittävän liikuntalisän. Kotiin olen hankkinut liikuntavälineitä. Netti on ilmaisia jumppa- ja joogavideoita pullollaan. Kunnallisista liikuntapalveluista käytän eniten latuja ja jalkapallokenttää.

Yksityisautoilu on maaseudulla välttämätöntä. Julkista liikennettä ei ole. Voisimme silti miettiä, miten autoa käytämme. Auton voi jättää ruokakaupan pihaan, kun tulee taajamaan ostoksille. Muut ostokset voi käydä tekemässä kävellen ilman auton siirtelyä paikasta toiseen. Näin olen itse toiminut. Keskustaajamassa asuvien kannattaa ehdottomasti liikkua kävellen, pyöräillen tai vaikka potkurilla. Vanhempien tulee kannustaa lapsia kulkemaan koulumatka jalan tai pyörällä.

Myös yhteiskunnalla on vastuu siitä, että jokainen saa mahdollisuuden harrastaa liikuntaa taustastaan ja iästään riippumatta. Kunnat ovat tässä avainasemassa. Päiväkoti, koulu, kevyenliikenteen väylät, leikki- ja liikuntapaikat, ulkoliikuntamahdollisuudet, uimahallit, ohjattu liikunta ja liikuntaseurojen tukeminen ovat kaikki tekoja ihmisten liikuttamiseksi.

Isompi vastuu on kuitenkin yksilöllä itsellään sekä lasten- ja nuorten tapauksessa perheellä. Aikaa voi viettää yhdessä myös liikkuen tai fyysisiä töitä tehden. Meillä koko perheen suosikkeja ovat liikunnalliset retket. Niihin yhdistyvät yhdessäolo, retkieväät, luonto ja liikunta. Toiselle paras liikuntahetki voi olla taimikon raivaus tai metsästysretki.