Ydinvoimasijoituksia vaikea perustella

Entinen keskustan kansanedustaja Hannes Manninen patistelee laajasti levitetyssä kirjoituksessaan kuntia pitämään kiinni Fennovoima-lupauksistaan. Yhtiölle myönnettiin kesällä 2010 lupa suuren ydinvoimalan rakentamiseen Pohjois-Suomeen. Sittemmin yhtiön pääomistaja saksalainen E.ON luopui hankkeesta. Ilmeistä on sekin, että voimalan hinta-arvio on noin kaksinkertaistunut alkuperäisestä.

Ydinvoimarakentamista vaivaa siis sekä pääoma- että luottamuspula. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä.

Myöntäessään kaksi ydinvoimalupaa keskustaministeri Mauri Pekkarisen esityksestä eduskunta kävi asiasta laajan keskustelun usean eri valiokunnan voimin. Lupien perusteluissa varsinkin vertailut ydinvoimalla tuotetun energian ja uusiutuvan energian hinnasta ovat osoittautuneet erittäin epäluotettaviksi.

Ydinsähkön hinta kallistuu ja uusiutuvien halpenee. Myös ennuste sähköntarpeesta on käynyt ainakin toistaiseksi selvästi ylimitoitetuksi.

Ydinvoimaa perustellaan saasteettomana ja julkiselle taloudelle edullisimpana vaihtoehtona. Monissa vihreään kasvuun panostavissa maissa on tehty toisenlaisia arvioita.

Esimerkiksi Saksa on päättänyt kokonaan luopua atomivoimasta. On vielä liian aikaista sanoa, tapahtuuko näin lähivuosikymmeninä.

Joka tapauksessa olemme selvästi vedenjakajalla. Tässä kohtaa ydinenergia edustaa talouden keskittävää ”vanhaa testamenttia” ja hajautettu biotalous on talouden ”uusi testamentti”. Keskustan jäsenenä minun on vaikea ymmärtää niitä, jotka eri toimin haluavat keskittää suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. On tärkeää, että myös energiapolitiikassa nostetaan esille puolueen vahvasti ajamat paikallisuuden edut.

Kuntien lakisääteisiin tehtäviin ei kuulu ydinvoiman rakennuttaminen. Elinkeinoihin sijoittaminenkin on vapaaehtoista mutta joskus hyvin perusteltua kunnan tulevaisuuden näkökulmasta.

Ydinvoimaan sijoittamista perustellaan Pohjois-Suomen edulla. Samalla häivytetään taustalle se tosiasia, että kaikkien ydinvoimaloiden valmistuttua merkittävä osa ydinsähköstä olisi vientituotetta. Aluetalouteen jää jäteongelma ja säteilevä menneisyys.

Hajautettu uusiutuva energia hyödyttää ylivoimaisesti tehokkaimmin paikallista taloutta. Vielä viisi vuotta sitten tuulivoimalle naureskeltiin yleisesti. Nyt kunnat tarjoavat kilpaa sopivia maa-alueita tuulivoimakäyttöön.

Suomessa ja Suomen kuntien sijoituksissa tarvitaan nyt näköalaa tulevaisuuteen ja rohkeita ratkaisuja. Minulle ydinvoima edustaa menneisyyttä, johon ei pidä takertua.