
Euroopan unionissa käsitellään jatkuvasti Suomen kannalta äärettömän suuria asioita. Euromäärissä puhutaan sadoista miljoonista tai jopa miljardeista euroista.
Esimerkiksi metsien ennallistamisasetus on vaikutuksiltaan lähes miljardin euron paketti. Kustannusvaikutuksiltaan samansuuruinen on Fit for 55-ilmastopaketin energiaverodirektiivi. Bensiinin ja dieselin verokantojen harmonisointia tavoitteleva esitys olisi nostanut Suomessa dieselin hintaa peräti 26 sentillä per litra.
Esitys oli suorastaan käsittämätön: pelissä oli satoja miljoonia euroja. Esitys olisi näkynyt kaikkien suomalaisten arjessa - sekä tavaroita kuljettavien yritysten että maaseudulla liikkuvien asukkaiden kukkarossa. Kuljetusala tunnistikin ongelman nopeasti ja sai sen torjuttua. Eduskunnan suuren valiokunnan päätöksellä Suomi otti esitykseen jyrkän kielteisen kannan. Näin tekivät myös useat muut jäsenmaat. Asia ei enää etene.
Suomalaisella logistiikalla ja maataloudella on paljon yhteistä. Nyt EU-tasolla on käsiteltävänä hiilidioksidipäästöjä rajoittava asetusehdotus. Sen keskeisenä tavoitteena on, että ajoneuvovalmistajat parantaisivat ajoneuvojen energiatehokkuutta ja markkinoille tulisi entistä enemmän vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Ehdotuksen ongelma on se, että kaasun asema käyttövoimana on uhattuna. Itärajankin maakaasukanavien sulkeuduttua kotimainen biokaasu on äärimmäisen tärkeä. Lisäksi se on erinomainen käyttövoimavaihtoehto raskaaseen liikenteeseen. Suomessa on nyt 94 000 kuorma-autoa, joista noin 450 on kaasukäyttöistä ja vain noin 30 sähkökäyttöistä.
Suomessa nesteytetyllä biokaasulla toimivia ajoneuvoyhdistelmiä käytetään muun muassa raakapuun kuljetuksissa ja maidonkeräilyssä. Kaasu mahdollistaa pitkät toimintamatkat, vaikka vielä pullonkaulana onkin puutteellinen jakeluinfra.
EU:n hiilidioksidipäästöjä rajoittavaan asetusehdotukseen Suomi on esittänyt ratkaisuksi niin sanottua hiilikorjauskerrointa. Sen periaatteena on, että kaasuauton tyyppihyväksynnässä määriteltyä päästöarvoa pienennettäisiin kertoimella, joka ilmaisee, kuinka suuri osa kyseisessä maassa autoihin tankatusta metaanista on biokaasua. Tätä päästöarvoa voitaisiin käyttää myös verotuksen perusteena, mikä tekisi biokaasuautoista kilpailukykyisempiä.
Suomessa on koko Euroopan suurin kuljetuskalusto ja se on osa kilpailukykyämme.
Monimutkaista, mutta ilman tällaista järjestelyä EU:n vähäpäästöisten autojen direktiivi uhkaa jopa lopettaa kaasuautojen valmistuksen, sillä kaasuautoja ei hyväksytä vähäpäästöisiksi pelkästään pakoputken päästä tehtävien mittausten mukaan. Asia oli juuri käsiteltävänä EU:n ympäristöministerien kokouksessa. Suomen ehdotus raskaiden yhdistelmien päästölaskennan kompensaatiomallista ja yli 70 tonnin yhdistelmien vetoautojen rajaamisesta hiilidioksiditavoitteiden ulkopuolelle eivät valitettavasti menneet läpi. Kompromissina kokouksessa luotiin asetustekstiin oma määritelmänsä raskaissa yli 60 tonnisille yhdistelmissä käytettäville ajoneuvoille.
Ympäristöministerien kokouksen jälkeen asian kohtalo on nyt viime kädessä Euroopan parlamentin käsissä ja siitä äänestetään marraskuun täysistunnossa. Suomi on pieni maa ja tarvitsemme kumppaneita. Niitä voi hakea esimerkiksi Saksasta. Eräs saksalainen kauppaketju on konvertoimassa jopa 700 kuorma-autoaan kaasukäyttöisiksi.
Biokaasu on kotimainen energiamuoto. Sen käyttö parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja siten myös huoltovarmuutta. Kotimaisessa tuotannossa on myös merkittävää lisäyspotentiaalia. Esimerkiksi maatalouden yhteydessä tapahtuva biokaasun tuotanto yli kaksinkertaistui vuonna 2022. Tuotannossa on mahdollisuuksia, joten pidetään tästä kiinni.
Viime keväänä SKAL ja MTK esittivät, että aloittava hallitus laatisi kansallisen biokaasuohjelman. Hallitusohjelma on monilta osin logistiikkamyönteinen, mutta kilpailukykyämme vahvistaviin käyttövoimaratkaisuihin tarvitaan nyt vielä panostusta.
Raskaimman ja pitkämatkaisen liikenteen sähköistymiseen liittyy valtavia haasteita. Suomessa on koko Euroopan suurin kuljetuskalusto ja se on osa kilpailukykyämme. Raskas liikenne tulee tarvitsemaan vuosikymmeniä useita käyttövoimavaihtoehtoja siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää liikennettä.
Kannustan kaikkia tahoja toimimaan siten, että kotimaiset energiamuodot huomioidaan päätöksenteossa niin kotimassa kuin EU-tasollakin. Meillä on mahdollisuuksia vahvistaa biokaasun kotimaista tuotantoa ja käyttöä. Se on meidän kaikkien etu.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.