Maataloudesta ei kanna vastuuta hallitus eikä markkinat

Ruuantuotantoa on tarpeen lisätä. Tämä on tosiasia, jota pakoon ei kukaan pääse. Tämän tosiasian myös pitäisi näkyä päätöksenteossa niin maan hallituksessa kuin markkinoillakin.

Hallituksella on kunnianhimoiset kirjaukset ohjelmassaan maatalouden tulevaisuudesta, lähiruuasta ja luomusta.

Hallituksen käytännön toimet ovat kuitenkin osoittautuneet päinvastaisiksi.

Leikataan kansallisia tukia, heikennetään lomituspalveluita, vähennetään varoja luopumistuesta ja yksityisteiltä, sekä nostetaan viljelijöiden kustannuksia muun muassa polttoaineverotuksella.

Viljelijöiden tuotantokustannukset nousevat ja tulonmuodostus uhkaa heiketä entisestään.

Tällaisessa tilanteessa pitäisi voida luottaa hallitukseen, että se omilla toimillaan helpottaisi tilannetta eikä kärjistäisi sitä.

Markkinoiden toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen on saatava kohennusta. Kaupan keskittymiseen ja sen ylivoimaiseen markkinavoiman käyttöön on puututtava kilpailulain uudistuksella.

Kauppa peittää ja hämärtää ruuantuottajan ja tuotantotavan. Lisäksi se hallitsee omien merkkiensä kautta koko ketjua.

Tällä markkinavoimalla sen ylivoima ja valta hallitsee kaikkia muita ketjun toimijoita. Kaupan omien tuotemerkkien, private label, osuutta on syytä rajoittaa.

Esimerkiksi jos jollakin kaupan toimijalla on 30 prosentin osuus markkinoista, sillä ei tulisi olla oikeutta käyttää omia tuotemerkkejään.

Kaupan omilla merkeillä myös hämätään alkuperää ja ”pestään” tuotteita suomalaisiksi. Näin kuluttaja ei todellisuudessa tiedä mitä, mistä ja miten tuote sisältää ja on tuotettu.

Nyt on myös luomu otettu kaupan taholta kuritettavaksi. Perusteluna saksalaisen luomumaidon tuonnille on S-ryhmä todennut suomalaisen luomumaidon saantiongelmat.

Perustelu ei pidä paikkaansa. Luomumaitoa Suomessa riittää.

Kyse onkin kaupan halusta painaa luomutuotteidenkin hinnat mahdollisimman alas. Tämä tietää sitä, että myös luomumaidontuotantoa uhkaa kannattavuuskriisi.

Luomun yksi periaatteista on lähituotannon edistäminen ja kasvojen antaminen tuotteille ja tuotannolle. Tätä ei kauppa halua, vaan yrittää häivyttää kaiken muun paitsi edullisen hinnan.

Kauppa ei tunne vastuutaan mistään muusta kuin itsestään.