Lukijalta: Ravitsemussuositukset ontuvat ympäristön osalta

Lihantuottajien kohtaama epäarvostus sai taas lisäpontta, kun uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin. Uusissa suosituksissa kansanterveyden rinnalla on ympäristönäkökulma, jossa lihansyönnistä tehdään ympäristön ykkös­vihollinen.

Suosituksissa todetaan, että terveyssyistä punaista lihaa tulisi käyttää enintään 350 g viikossa, ja ympäristösyistä sitä tulisi käyttää vielä huomattavasti tätä vähemmän. Tällaiset suurelle yleisölle julkaistut tuomiolauselmat ovat omiaan vahingoittamaan ruoantuotannon mainetta sekä lisäämään entisestään vääristynyttä kuvaa alkutuotannosta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnalla on vielä mahdol­lisuus korjata näkökantaa, kun se ryhtyy päivittämään Suomen kansallisia ravitsemussuosituksia. Sillä on mahdollisuus ottaa asiaan paikallinen näkökulma, mikä on ainoa totuudenmukainen vaihtoehto.

Lihantuotantoa mustamaalaavan ulostulon haittoja voisi hieman korjata sillä, että viranomaiset ja media toisivat epäjohdonmukaisuudet esille, mutta valitettavasti ensimmäinen uutisointi jää usein paremmin mieleen kuin asiaan myöhemmin tehdyt korjaukset.

Suomalaisessa ruoantuotannossa on monia erityispiirteitä, joiden takia muualla tehdyt tutkimukset eivät aina päde täällä. Suomessa naudat ruokitaan pääosin karkearehulla. Märehtijä muuttaa ihmisravinnoksi sopimattomien kasvien sitoman typen ihmiselle käyttökelpoiseksi proteiiniksi.

Monivuotiset nurmet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden edistäjiä ja maan kasvukunnon ylläpitäjiä. Kestävä ruoantuotanto tarvitsee märehtijöitä ja nurmenviljelyä.

Pitkälle prosessoitujen ruokien haitta kansantervey­delle on todellinen, mutta täyslihatuotteiden rinnastaminen tähän kategoriaan on disinformaatiota.

Suomalainen liha on turvallista ja jäljitettävää, ja tuotettu ympäristöä kunnioittaen.

Grillataan siis tänä kesänä makkaran sijasta puhdas suomalainen täyslihapihvi!

Sini Tamminen

Turku