Yliö: Sähköverkossa on huutava pula kysyntäjoustosta

Suomessa sähköä kaikkialle maahan jakava kantaverkko on vahva, energialähteittäin monipuolinen ja osa yhteispohjoismaista siirtoverkkoa, jossa sähköä myydään ja siirretään rajallisin siirtoyhteyksin useasta hinta-alueesta koostuville Ruotsille ja Norjalle sekä Virolle. Venäjän säätövoimaa ei enää ole eikä tule lähitulevaisuudessa olemaan.

Uutta Olkiluoto 3 -voimalaa ja viime vuosina kasvanutta tuulivoimaa joudutaan nyt käyttämään vajaateholla, koska sähköstä ei ole juuri nyt pulaa. Kysymys on kysynnän eli kuorman, ja tarjonnan eli tuotannon kohtaamattomuudesta. Suomen kantaverkossa ei ole riittävästi kuormaa ja siirtoyhteyksien rajat tulevat vastaan, jotta sähköä voitaisiin Suomessa tuottaa täydellä teholla.

Tämä on kasvava ongelma, kun uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa kasvaa. Uusiutuvien taloudellisuus on parantunut, mutta niiden haaste on epäjatkuva ja vaihtelevat sähköntuotanto.

Pahimmassa tapauksessa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi aiheuttaa ongelmia luotettavassa sähköntoimituksessa järjestelmän häiriönsietokyvyn heikentyessä. Markkinoilla tämä voi näkyä lisääntyvinä ja suurempina hintavaihteluina, kun sähkön tuotanto ja kuorma vaihtelevat enemmän puuttuvan kuorman vuoksi.

Sen lisäksi, että tuotantoa on nyt Suomessa jouduttu rajoittamaan, sähkö on poikkeuksellisen edullista, mikä puolestaan voi heikentää energiantuotantoinvestointien mielekkyyttä. Ongelma kiteytyy siihen, että kysyntäjoustolle on kyllä kysyntää, mutta sitä ei ole riittävästi tarjolla. Selvä signaali sähköntuotannosta vallitsevasta epätasapainosta ovat erittäin matalat tai jopa negatiiviset hinnat, kuten Maaseudun Tulevaisuudessa on hiljattain kirjoitettu.

Tuotannon rajoittaminen viittaa siihen, että Suomessa ei ole riittävästi joustavaa kuormaa, joka voisi lisätä verkon kuormaa tarjonnan kasvaessa. Parhaimpia yleisesti tunnettuja kysyntäjoustajia ovat suuret teolliset sähkönkäyttäjät ja erilaiset energiavarastot.

Bitcoin-louhinta on uusi sähköintensiivinen ja paikkariippumaton digitaalinen teollisuudenala. Louhinta on tietokoneilla tapahtuvaa laskennallista prosessointia, joka voidaan keskeyttää milloin tahansa itse prosessin erityislaatuisten ominaisuuksien vuoksi. Louhija siis voi milloin tahansa joustaa kysynnästään niin kauan kuin se on tarpeen ja toimii täten viime käden ostajana kaikelle ylimääräiselle sähkölle.

Sen sijaan, että sähköntuotantoa ajetaan alas, tulisi Suomessa selvittää louhinnan kaltaisen radikaalin kysyntäjouston hyödyntämistä kuorman luomisessa sähkömarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Sähkön kuluttajana louhinnassa täysi kuorma saadaan päälle minuutissa ja pois päältä alle sekunnissa. Sähköjärjestelmässä kaikki kuormat ja joustot eivät ole samanlaisia tai samanarvoisia, kuten Energiaviraston viime vuonna julkaisema selvitys paljasti.

Louhinnan käynnistäminen on edullisempaa ja nopeampaa kuin vaihtoehtoisen kysyntäjouston tuottaminen. Louhinnasta syntyvä muualla maailmassa pääosin hyödyntämätön sivuvirta – hukkalämpö – voidaan puolestaan valjastaa Suomessa muun teollisuuden käyttöön, kasvihuoneisiin, biopolttoaineen kuivatukseen tai hiilineutraaliksi lämmöntuotantomuodoksi kaukolämpöverkkoihin.

Jo yksin hyvin edullinen sähkö saattaa houkutella Suomeen paljon louhintaa lähivuosina, mutta lisäksi sektorikytkennät ja maabrändi ovat tärkeitä kilpailuvaltteja. Toisaalta kylmätalvinen lumi- ja metsäilmastomme on louhinnan näkökulmasta kilpailuetu, ei haitta.

Suomi saattaa saavuttaa sähköomavaraisuuden pian ja meistä voi tulla sähkön nettoviejä. Liian halpa sähkö saattaa olla myrkkyä uusille tärkeille energiainvestoinneille ja tämä voi uhata pitkän aikavälin sähköomavaraisuutta. Suomen energiaturvallisuuden vahvistamiseksi energiateollisuudessa pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön uuden kysyntäjouston luomiseksi.

Ulkomaisille louhijoille Suomi on vielä toistaiseksi varsin tuntematon maa, mutta houkuttelee varmasti jo monia. Louhinnassa on kyse myös energia-, teollisuus- ja turvallisuuspolitiikasta. Halutaanko Suomeen kotimaista vai ulkomaista louhintaa? Kyse on suurehkoista investoinneista esimerkiksi Länsi- ja Itä-Suomeen. Joitakin lisäinvestointeja todennäköisesti infrastruktuuriin tarvitaan, mutta vähimmäispuitteet ovat jo olemassa: Suomi on turvallinen, sähkö on edullista, uusiutuvien määrä kasvaa ja tarve kysyntäjoustolle lisääntyy.

Peruskysynnän ja joustavan kuorman avulla Suomi onnistuu jatkossakin houkuttelemaan uusia energiainvestointeja, vahvistamaan sähköinfrastruktuurin rakentamista ja vauhdittamaan uusiutuvien kasvua, samalla kun kaikki sähkönkäyttäjät voivat hyötyä kilpailukykyisestä tuotannosta.

Thomas Brand

tutkimusjohtaja

Coinmotion Oy

Jaakko Kaijala

hallituksen puheenjohtaja

Nordblock Oy