• Mökki-Suomi luo nahkansa

    Mielipide
    2.7.202102:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Pulahdus järveen, sauna. Vajan maalausta, mansikkakakkua. Ristisanatehtävät terassituolissa, grillattavat kyläkaupalta. Lasten majanrakennusta. Loppukesästä marjametsään.

    Jo mökkitekemisten ajatteleminen saa mielenmaiseman seestymään. Hyviä asioita, levon lauseita.

    Suomi on mökkiläisten maa. Mökkien Suomi on toinen todellisuus; kesäkeidas, mielenrauhan lähde. Mökkeily on suomalaista arjen vaurautta. Ei rahassa mitattavaa, vaan elämänlaatua kohottavaa, henkistä pääomaa, luontosuhteen vankistajaa.

    Uuden Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asunnolla vietetty aika on huomattavassa kasvussa, ja tälle kasvulle ennakoidaan jatkoa.

    Korona-aika laittoi arjen uusiksi. Siitä kertovat myös pääkaupunkiseudun muuttotilastot. Metropoli ei vedä entiseen tapaan. Tähän vaikuttavat myös modernit työmahdollisuudet. Koronan myötä Suomessa on tehty etätöitä enemmän kuin muualla Euroopassa.

    Toiselle maaseutu on vapauden valtakunta, jonne ahtaammin asuva rientää toteuttamaan itseään. Toiselle maaseutu on koti.

    Maaseutu ja mökkimaisemat eivät töröttäneet odottamassa, että josko joku tulisi. Sitä Suomea on kehitetty ja pidetty yllä. Sen palveluita on turvattu. Ei ole sattumaa, että on maantie jota ajaa, kauppa jossa käydä ja kirjasto jossa poiketa.

    Sähköt, vedet ja nettiyhteydet ovat elämisen edellytyksiä, mutta eivät itsestäänselvyyksiä. Maaseudulla ja maakunnissa asuva väki, sekä heidän edustajansa ja puolustajansa päätöksenteossa, on pitänyt sen Suomen puolta. Näiden ihmisten arjen, työn ja yrittämisen mahdollisuuksien rakentamisessa työtä riittää jatkossakin.

    Maaseutu ei ole nostalgioiden, heinälatojen ja hevoskärryjen Suomi. Se on elävä ja sitkeä sekä yritteliäs Suomi, joka luo nahkaansa aina uudelleen. Suomen uuden kasvun ja vaurastumisen isot mahdollisuudet ovat maalla, biotaloudessa ja uudistuvissa luonnonvaroissa. Ilman maaseudun ihmisiä ja elämää emme pärjäisi.

    Ihmisten ajattelutavan muutos tukee maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta, ei vastakkainasettelua. Työtä, yrittäjyyttä, palveluja, arkea pitää voida jakaa moneen paikkaan. Jotta tässä onnistuttaisiin, laitamme lisäeuroja niin teihin kuin maaseudun nettiyhteyksiinkin. Kunnon yhteydet tarvitsee sekä lypsyrobotti että etätöissä oleva graafikkokin.

    Korona muistutti koko maan merkityksestä; väljemmän Suomen viehätyksestä ja ihmisen syvästä kaipuusta luonnon lähelle. Korona järjesti arvoja uusiksi, osalla mökkeilyn pohjalta pysyviin asumismuutoksiin asti.

    Tämä muutos saa nostaa maaseudun asukkaan itsetuntoa. Tiukan paikan tullen huoltovarmuudella, hajautetulla yhteiskuntamallilla ja naapuriavulla olikin kysyntää.

    On poliittisista päätöksistä kiinni, jääkö koronan tuoma muutos pysyväksi. On myös arvovalinta, onko monipaikkainen elämä vain eliitin etuoikeus vai voisiko mökkien Suomi ja maaseutu olla yhä useammalle mahdollinen.

    Keskustalle valinta on selvä: haluamme Suomea jossa maaseutu elää niin vakituisten kuin vapaa-ajan asukkaidenkin hyvästä vuorovaikutuksesta.

    Kunnon yhteydet tarvitsee sekä lypsyrobotti että etätöissä oleva graafikkokin.

    Artikkelin aiheet
    Mökki-Suomi
    maaseutu
    mökkeily
    Korona-pandemia
    etätyö
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja