Tekoäly on renkinä MT:n toimituksessa ‒ parhaimmillaan työ tehostuu selvästi, mutta sisältöjä kone ei tuota

Sanomalehden toimituksessa tekoälyyn suhtaudutaan kriittisesti. Syy on yksinkertainen: Tekoäly ei käy missään, ei tee havaintoja eikä juttele kenenkään kanssa.

Tekoäly kirjoittaa jo hienoja tekstejä ja tekee upeita kuvia, mutta uutta niissä ei ole. Niissä kierrätetään loputtomasti jo verkossa olevia asioita.

Mitään sellaista, josta olisin valmis maksamaan, en ole tekoälyn nähnyt tuottavan. Siksi tekoäly ei voi tuottaa sisältöä journalistiselle medialle.

Näin on myös MT:ssä linjattu. Tekstit ja kuvat ovat ihmisten tekemiä.

Tekoäly toki auttaa meitäkin monessa. Sisältö pitää myydä verkossa ja sen monimutkaisuutta kone perkaa jo aika hyvin. Tekoäly hoitaa taustalla juttujen näkyvyyden maksimointia. Siltä saadaan pian ehdotuksia otsikoista ja maksumuurin taakse laitettavista jutuista. Tekoäly myös auttaa asiasanoissa sekä suosittelee lukijalle lisää luettavaa.

Tätä työtä kone tekee merkittävästi ihmistä paremmin ja se kiinnostaa myös toimittajia. Totta kai kaikki toimittajat haluavat jutuilleen mahdollisimman paljon lukijoita.

Edelleen iso osa MT:n verkkolukijoista tulee sosiaalisen median kautta. Niiden tekoälyyn tai algoritmiin emme tietenkään pysty vaikuttamaan.

Toimituksella on käytössä Renki-niminen tekoälysovellus, joka auttaa toimittajia tiedonhaussa. Sovellus on kuitenkin suljettu. Se tarkoittaa käytännössä, että MT ei opeta julkista tekoälyä. Näin varmistetaan, että toimituksen prosessit ja siihen liittyvä tietojenkäsittely eivät päädy ulkoiselle toimijalle.

MT on myös kieltänyt artikkeliaineistojen jakamisen tekoälyn kouluttamista varten.

Tässä voi myös olla tekoälyn tuottaman sisällön sudenkuoppa. Kun uudet tiedot eivät päädy sen käyttöön, kuilu koneen ja todellisuuden välillä kasvaa.

Tekoäly myös tehostaa toimittajan työtä merkittävästi. Esimerkiksi haastattelujen purkamisessa nauhalta kone säästää helposti tunteja. Isoja datamääriä ei ilman konetta kannata käsitellä lainkaan.

Tässäkin on syytä olla tarkkana. Koneen jäljiltä haastattelun on oltava mahdollisimman lähellä alkuperäistä.

Kauhuskenaario voisi olla, että tekoäly tekisi pitkästä haastattelusta tiivistelmän tai yhteenvedon, jota toimittaja käyttäisi jutussa. Jälkeenpäin paljastuisi, että tekoäly on tulkinnut sisällön väärin ja juttu on jo julkaistu. Toimituksen päätösvalta julkaistusta sisällöstä olisi valunut koneelle.

Uutisoinnin ei ole syytä olla tarkkaa vain meidän oman maineemme kannalta. MT on laajalle leviävä media ja meillä on vastuu haastateltaviamme kohtaan. Oikeudenmukainen ja kriittinen journalismi vaatii tekstiltä huomattavaa tarkkuutta. Usein sanavalinnat ja ilmaisun tapa ovat ratkaisevia. Niitä ei ulkoisteta.

Kirjoittaminen on myös ajattelua. Siksi itse kirjoitusprosessi on toimittajan työssä tärkeä. Jos siinä luistaa, jää ajattelukin tekemättä.

Tekoälyn rooli MT:n toimituksessa on kuten tulen. Kohtalainen renki, mutta kelvoton isäntä.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.