Olen käynyt keväisin ja syksyisin hoitamassa yli 30 vuotta viljelemättömänä olleelle pellolle vuonna 2013 istutettuja kuusen taimia.
Kuljen taimikoita hoitamaan kuuden hehtaarin peltolohkon reunaa. Peltolohko on ollut vuokraviljelijän hoidossa koko ajan. Ihmettelen, miksi pellolle ei ole tehty mitään, ei niitetty eikä kynnetty. Pelto kasvaa horsmaa, ohdaketta, valvattia ja muuta niin sanottua hömppäheinää. Mietin, onkohan pelto EU:n pinta-alatukimielessä luonnonhoitopeltoa (nurmea), monimuotoisuuspeltoa vai viherkesantoa.
Jos pelto olisi luonnonhoitopeltoa (nurmea) tai monimuotoisuuspeltoa, pitäisi se niittää joka kolmas vuosi. Jos se olisi viherkesantoa, pitäisi se niittää joka vuosi. Kun näin ei ole tapahtunut, onko pellosta muodostumassa viiden vuoden jälkeen pysyvä nurmi ja palautuuko vuokranantajalle vuoden 2018 lopussa pysyväksi nurmeksi sementoitu hömppäheinäpelto?
Vuokranantaja on tietysti toivonut, että pellon kunto ja sadontuottokyky olisivat parantuneet viljelykiertoa toteuttamalla.
Ei voi olla oikein, että tukia maksetaan, vaikka viljelijä ei tähtää maata parantaviin toimenpiteisiin eikä sadontuottoon, vaan ja ainoastaan tukikorvausten nostamiseen. Miten vuokranantaja voisi irtisanoa sopimuksen hömppäheinäviljelijän kanssa ja antaa pellon vuokralle aktiiviviljelijälle, joka haluaa laajentaa ja kehittää toimintaansa?
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.