• Pilaako lehmä todella ilmaston?

    Mielipide
    23.10.201902:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Punaisen lihan hiilijalanjäljestä ja vaikutuksesta ilmastoon ollaan kovasti huolestuneita. Tarkastelu, johon huoli perustuu, on tehty globaalin hiilitaseen avulla. Vuosittain uusiutuvan kasvuston sitomaa hiiltä ei kuitenkaan lasketa nieluksi. Tämä tarkastelutapa jättää orgaanisen hiilen kiertokulkuun liittyviä faktoja huomiotta.

    Lehmä on kasvissyöjä, joka saa kaiken energiansa rehusta: nurmesta, heinästä ja viljasta, jota väkirehuna annetaan.

    Vuodessa eläin tarvitsee tietyn määrän rehua. Tämä rehu on kasvatettava ja korjattava seuraavan kasvukauden aikana. Rehuun on sitoutunut sama hiilimäärä, minkä se edellisen vuoden aikana on syönyt. Itse asiassa enemmän, koska osa kasvien ilmasta ottaman hiilidioksidin mukana tulevasta hiilestä sitoutuu ja varastoituu myös juuristoon. Nurmi- ja heinäkasvit kasvatetaan tyypillisesti monivuotisina, jolloin juuristo on nielu.

    Pohjoisissa olosuhteissamme hiilipäästöt jatkuvat ympäri vuoden, mutta sitoutuminen tapahtuu vain kasvukaudella. Tämä syklisyys on vähäisempää leudommissa olosuhteissa, joissa varastoitavan rehun määrä on pienempi. Vuositasolla lehmän nettopäästö hiiltä ilmakehään on nolla.

    Metaani on hiilivety, joka hajoaa ilmakehässä. Hajoamisen lopputuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry. Ilmakehässä metaanin arvioidaan hajoavan täysin 8–10 vuodessa. Metaanin kautta tapahtuva hiilikierto kasvien käytettäväksi on siis hitaampi kuin suora hiilidioksidipäästö. Voidaan ajatella, että puolet vuoden metaanipäästöstä on kasvien käytettävissä vasta toisena kasvukautena. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

    Lehmän ravinnonkäytön hyötysuhde on huono, jolloin lantaan sitoutuu huomattava osa lehmän syömän rehun sisältämästä hiilestä. Lannan käsittely lietelantana lisää lannasta vapautuvia metaanipäästöjä verrattuna aikaisempaan kuivan lannan käsittelyyn, jolloin varastoitu lanta kompostoitui.

    Lietelannasta vapautuvan metaanin talteenotto ja käyttö energiana nopeuttaa sen kiertoa kasvillisuuden käytettäväksi.

    Itse nautin, ja muutkin voivat nauttia, naudanlihapihvin silloin tällöin hyvällä omalla tunnolla ainakin ilmaston kannalta. Vaikka kaikki naudat ja muut märehtijät poistettaisiin, maailma ei pelastuisi.

    Matti Hiltunen

    Kotka

    Artikkelin aiheet
    ilmasto
    lehmä
    hiilidioksidi
    metaani
    naudanliha
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa