Kasvien aromaattiset öljyt hivelevät sekä mieltä että kehoa – mutta miksi kasvit tuottavat niitä?

Saunan ja koivun voimaan uskottiin ennen vanhaan, oli kyseessä sitten vilustuminen, kolotus, tykytys tai huimaus. Se, mitä ei parannettu koivulla, parannettiin pihkalla, tervalla tai piikkisellä katajalla. Kasveilla parantamisen perinne on elänyt vahvana satojen vuosien ajan. Usein saatavilla ei edes ole ollut muuta lääkintäkeinoa.

Nykyisin sairauksien hoidosta tiedetään huomattavasti enemmän. Silti koivuvihta ja tervan tuoksu liitetään saunomisen nautintoihin. Saunan tuoksuvissa löylyissä rentoudutaan ja rauhoitutaan. Perinteinen koivun tuoksu karkottaa arjen kiireet ja stressin, ja tuo mukanaan hyvää oloa – ja sitä kautta myös terveyttä.

Kasvien eri rohdosvaikutuksia on viime vuosikymmeninä selvitetty myös tieteen keinoin. Tiedetään, että kasvien terveysvaikutusten takana on laaja joukko erilaisia yhdisteitä. Hyvän olon tuojina ovat muun muassa erilaiset terpeenit, fenolit ja alkaloidit. Niille yhteistä on se, että ne syntyvät sekundäärisen aineenvaihdunnan tuloksena.

Sekundäärisessä aineenvaihdunnassa syntyvät yhdisteet eivät ole välttämättömiä kasvien olemassaolon kannalta, mutta ne vaikuttavat siihen, miltä kasvit näyttävät tai tuoksuvat, ja suojelevat kasveja haitallisilta ympäristövaikutuksilta. Ne saattavat esimerkiksi turvata kasvia, jotta tuholaiset eivät hyökkäisi siihen, tai nopeuttaa kasvin toipumista erilaisista vioituksista.

Esimerkiksi eukalyptuspuista eristetystä öljystä on löydetty yhdisteitä, jotka lievittävät tulehduksia, estävät sienitautien leviämistä ja torjuvat tuholaisia ja haittaeliöitä. Kokemusperäisesti tämä on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Rohdoksina käytetyistä eteerisistä öljyistä onkin löydetty etenkin antiseptisia, tulehduksia estäviä, immuniteettia parantavia, nestekiertoa edistäviä, kipua lievittäviä sekä hormonitoimintaa sääteleviä ominaisuuksia.

Kasvien kannalta katsottuna on mielenkiintoista, että sekundääristen aineenvaihtotuotteiden määrä vaihtelee esimerkiksi valon määrän, vuodenajan tai maan ravinnepitoisuuden mukaan. Juuri tämän vuoksi satokin maistuu parhaimmalta, kun se on tuotettu kaikkein otollisimmissa oloissa. Monesti sanotaan myös, että pohjoisen yötön yö saa kasvien aromit kehittymään erityisen runsaiksi.

Lääkinnässä ja esimerkiksi saunatipoissa käytettävät, eteeriset öljyt valmistetaan höyrytislaamalla tai uuttamalla ne suoraan kasvien lehdistä, kuorista, kukista tai juurista. Tislattu uute on öljymäistä, ja koostumukseltaan niin vahvaa, että se on aina muistettava laimentaa, vaikka kyseessä olisikin täysin myrkytön kasvi. Luonnollisesti on aina varmistuttava siitä, ettei aromaattiseen käyttöön valita ihmiselle haitallisia kasvilajeja.

Samalla rohdoksiin on syytä suhtautua kuten lääkkeisiinkin: ei liikaa, eikä jatkuvasti käytettynä. Tämän vuoksi saunankin tuoksutippoja on hyvä vaihdella. Saunatipat laimennetaan aina runsaaseen veteen, eikä annostusta tule ylittää.

On myös huomattava, että puhdas eteerinen öljy on eri asia kuin täytekemikaaleja pursuavat saunatuoksuina myytävät valmisteet.

Kasvien ystävä voi toki valmistaa saunatuoksuja myös itse. Kuivatut koivunlehdet lienevät tästä tutuin esimerkki. Koivun lisäksi saunakäyttöä varten voi tallettaa vaikkapa apilankukkia, kuusenkerkkiä tai mustaherukan lehtiä.

Tuoksun ainesosat asetetaan pesupussissa saunakiulun pohjalle, ja päälle kaadetaan lähes kiehuvan kuumaa vettä. Lehtien annetaan liota kiulussa noin puolen tunnin ajan, jonka jälkeen pussi nostetaan pois ja vesi käytetään löylyvetenä joko sellaisenaan tai puhtaalla vedellä laimennettuna.

• KOIVU (Betula): Koivu torjuu ihon bakteeri- ja sienitulehduksia, vähentää särkyjä ja kolotuksia, tehostaa kehon aineenvaihduntaa ja insuliinituotantoa, silottaa ihoa sekä auttaa kehoa poistamaan toksiineja. Raskaana olevien tulisi välttää vahvoja koivulöylyjä!
• EUKALYPTUS (mm. Eucalyptus globulus): Eukalyptuksen lehdistä uutettu öljy parantaa haavoja ja ihotulehduksia, lievittää hengitystietulehduksia, helpottaa astmaa, alentaa kuumetta, rauhoittaa mieltä, raikastaa ilmaa, torjuu täitä ja parantaa verenkiertoa.
• MÄNTY (Pinus sylvestris): Auttaa erilaisiin iho-oireisiin kuten psoriasikseen, akneen, kutinaan ja näppyihin (antibakteerinen vaikutus), tehostaa aineenvaihduntaa, lievittää tulehduksia, vähentää reumakipuja, lievittää stressiä ja hermostuneisuutta, parantaa sienitulehduksia ja helpottaa vilustumisoireita.
• KATAJA (Juniperus communis): Puhdistaa ja suojaa, parantaa ihovaurioita, tehostaa pintaverenkiertoa, vähentää turvotusta, hoitaa suolistoa, edistää fyysistä palautumista ja helpottaa nivelsärkyä.
• MINTTU (Mentha): Virkistää mieltä, auttaa vilustumisoireisiin ja päänsärkyyn, lievittää hermostuneisuutta, rauhoittaa ärtynyttä ihoa, vilkastuttaa verenkiertoa ja vähentää pahoinvointia ja vatsavaivoja.