Vaihtoehtoja metsän käsittelylle

Melkein kaikki hakkuut toteutetaan Suomessa edelleen vallitsevan metsäideologian mukaisesti, alaharvennuksina ja avohakkuina. Pientä positiivista kehitystä on toki metsänhoidossa ilmennyt, esimerkiksi suositukset jättää riistatiheiköitä ja tehdä keinotekoisia kolopuita.

Tämä ei riitä, vaan pitäisi siirtyä monitavoitteiseen, kestävään metsänhoitoon. Ennen metsälain muutosta siitä olisi joutunut linnaan, mutta nyt metsänomistaja voi vihdoinkin valita, miten metsäänsä hoitaa. Kanalintukannat ovat monin paikoin Suomessa kuihtuneet olemattomiin, koska nykymetsätalous tuhoaa niiltä suojapaikat ja syötävän.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan metsänä, jossa marja- ja sienimaat ovat pääosin tallella ja linnut ja riistaeläimet viihtyvät. Erityisen paha kanalinnuille on muotiin tullut ennakkoraivaus, jossa suojaava pusikko poistetaan kokonaan ennen leimikon hakkuuta.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan metsänä, jossa marja- ja sienimaat ovat pääosin tallella ja linnut ja riistaeläimet viihtyvät, eikä tarvitse kulkijan kompastella maanmuokkauksen jättämiin monttuihin. Ainoastaan hirvet hyötyvät avohakkuista, koska niille maistuvat istutustaimet.

Marjastavien, sienestävien ja metsästävien metsänomistajien luulisi ainakin kiinnostuvan jatkuvan kasvatuksen menetelmästä metsissään.

Metsänomistajia pelotellaan jatkuvaan kasvatukseen liittyvillä puustovaurioilla, mutta asiansa osaavat konemiehet pystyvät pitämään ne aisoissa.

Metsänomistajien ei pidä sokeasti luottaa metsänhoitoyhdistyksien tai metsäfirmojen puheisiin, vaan tutustua erirakenteisen metsän kasvatukseen.

Päinvastoin kuin väitetään, taloudellinenkin tulos on kilpailukykyinen, koska ei ole kalliita uudistuskuluja. Lisäksi tulevat mainitut luontoarvot, jotka eivät ole vähäisiä.