• Lukijalta: Kauneimmat luontokohteemme ovat vaarassa tuhoutua näiden kaivosjättien toimesta

    Päättäjien on huolehdittava, ettei kaivostuotannolla tuhota kauneimpia luontokohteita. Yli Tanskan kokoinen alue on vallattu ja kova kaivoskiima on vallalla.
    Tilaajalle
    Raija Tuominen toivoo,  ettei maamme puhdasta luontoa ja kallisarvoista vesistöämme tuhota ahneuden vuoksi.
    Raija Tuominen toivoo, ettei maamme puhdasta luontoa ja kallisarvoista vesistöämme tuhota ahneuden vuoksi. Kuva: Kari Salonen
    Mielipide|Ympäristö
    30.5.202319:30
    Lukijalta
    Raija Tuominen

    Kalastaminen on perheemme intohimo ja Lapin erämaa kutsuu joka vuosi kalareissulle. Sen puhdas luonto, hiljaisuus ja puhdas vesi on meille nautinto. Nuorttijoella ja Tulppiojoella on luontainen kalakanta, mutta sekin on vaarassa tuhoutua, koska uhkana on Soklin kaivoshankkeen toteutuminen.

    Nuortin alueella on ahoja, joissa on harvinaisia kasveja, hyönteisiä, eläimiä, lintuja, joiden elinmahdollisuudet ilman saasteita ovat mahtavat. Sieltä löytyy jopa jäänteitä muinaisesta asutuksesta. Arvokasta ja rikasta luontoa meidän jokaisen tulee vaalia, koska sitä ei rahalla saa.

    Olen huolissani Suomen luontoa uhkaavasta tuhosta, jonka kaivostuotanto pahimmassa tapauksessa aiheuttaa saastuttaen vedet ja kauniin luontomme.

    Maamme maaperästä louhittu malmi on ulkomaisten kaivosjättien louhimaa suurimmaksi osaksi. Heillä on olematon verotus ja malmit he saavat lähes ilmaiseksi.

    Kauneimmat ja puhtaimmat luontokohteemme ovat vaarassa tuhoutua näiden kaivosjättien toimesta.

    Kuusamossa Riisitunturin juurella, Oulankajoella, jossa upeat nähtävyydet, Saimaa, Päijänne, Koli, joka on meidän kansallismaisemamme ja Lappi on suurelta osin myös täynnä varauksia. Kaivosjätit jättävät jälkeensä mielettömän jätemäärän, joista heidän kuuluisi huolehtia, koska hyötyvät meidän rikkauksistamme.

    Hurjat myrkkymäärät, joille ei ole mitään rajoituksia (ksantaatti ja syanidi yms), joutuu vesitöihimme puhdistamattomina. Niitä ei pitäisi päästää meidän juomakelpoisiin vesistöihimme saastuttamaan ja pilaamaan. Ksantaatti on niin kammottava myrkky, että litrassa yksi sokeripalan kokoinen kipale tappaa kaiken eliöstön, niin mitä se tekee meidän järville, kun sinne tonneittain sitä lasketaan. Kaivostoimintaa tarvitaan, mutta kaivoslaki uusiksi.

    Matkailu tuottaisi enemmän hyötyä kuin kaivosjäteille lähes ilmaiseksi annettavat malmivarantomme. Kuitenkaan kaivokset eivät tuo meille kovinkaan paljoa työllisyyttä. Kaivosjätit jättävät saasteet veronmaksajien maksettavaksi. Talvivaaran kaksi järveä ovat suolajärviä ilman elämää.

    Päättäjien on huolehdittava, ettei kaivostuotannolla tuhota kauneimpia luontokohteita. Yli Tanskan kokoinen alue on vallattu ja kova kaivoskiima on vallalla.

    Toivon sydämestäni, ettei maamme puhdasta luontoa ja kallisarvoista vesistöämme tuhota ahneuden vuoksi massiivisilla kaivoksilla.

    Raija Tuominen

    Hyvinkää

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä